Unspalsh: Pierre best

Hoikka, hoikempi, kaunis?

Tehy-lehti on hienosti tarttunut arkaan aiheeseen eli siihen, miten ylipainosta puhutaan terveydenhuollossa. Aiemmin syksyllä somessa puhuttiin terveydenhuollon läskivihasta. Kauhistuin ihmisten siellä jakamia kokemuksia. Kauhistuin sitä, miten lääkäri tai hoitaja on kommentoinut asiakkaan painoa ja ulkonäköä. Miten moni vaiva oli laitettu tuosta vain ylipainomappiin. Kuinka potilaan kertoma ja kokemukset on kylmästi ohitettu ja sen myötä asiallinen hoito jäänyt saamatta. Hävetti, kun tajusin itsekin ajatelleeni ylipainoisista potilaista osin samoin.

Länsimainen kulttuurimme ihannoi hoikkaa ja sitä kautta kauniiksi määrittelemäämme vartaloa. Lihavuus ei sovi siihen ihanteeseen, ja sitä pidetäänkin yleensä negatiivisena ominaisuutena. Ylipainoisia pidetään esimerkiksi tyhmempinä ja laiskempina kuin hoikkia. Hoikkuutta ihannoivaa ajatusmaailmaa pidetään sitkeästi yllä mainoksissa ja lehdissä. Vaatemallit ovat kokoa 32 - maksimissaan kokoa 36. Mainoksissa loistavat photoshopatut bikinivartalot. Olemme asian suhteen miltei aivopestyjä.

Ylipaino on myös asia, jonka kanssa yhä useampi meistä painii. Muutama ylimääräinen kilo on saatava pois ennen juhlia. Takapuolesta täytyisi saada kiinteämpi. Reisien paksuuteen ollaan tyytymättömiä. Tunnistan nuo asiat myös itsessäni - oman painon ja ulkomuodon tarkkailun. Onneksi näin keski-ikään ehtineenä oman kehonsa kanssa on selkeästi enemmän sujut kuin vaikkapa kaksikymppisenä. Nykyteinien elämää en edes halua kuvitella. Somen tuottama kuvasto vartalosta ja ulkonäöstä on hurja vertailualusta. Onneksi joukkoon mahtuu myös muutama kehoposiitivisuuteen panostava tili, jossa näkee toisenlaistakin kehokuvastoa. 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Lääketieteen tutkimuksen ja kokemusten myötä tiedämme kuitenkin ylipainon tuottavan ongelmia terveydelle. Tiedämme reilun ylipainon vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistölle sekä sydämelle. Myös leikkauksen riskit kasvavat suuren ylipainon takia. Ja covid 19 -taudin jyllätessä olemme oppineet myös tämän taudin iskevän hiukan vakavammin reilusti ylipainoisiin.

Tosiasioita ei voi kieltää. Kyse onkin siitä, miten potilas kohdataan. Kuuntelemmeko potilasta avoimin mielin, ilman ennakkoasenteita? Pohdimmeko yhdessä ratkaisuja ja vaikutusmahdollisuuksia potilaan kokemaan vaivaan? Ihan samoin kuin kerromme sille hoikalle sydänpotilaalle tulevan leikkauksen riskeistä tulisi ylipainoiselle potilaalle kertoa leikkauksen riskeistä. Faktoina, ilman syyllistämistä tai saarnaa. Potilas voi sitten itse tehdä tietoisen valinnan oman hoitonsa suhteen. 

Uskonkin terveydenhuollon ammattilaisten ylipainoon suhtautumisessa ja sen puheeksi ottamisessa jylläävän samojen voimien kuin seksuaalisuudesta puhuttaessa; aihe on herkkä ja intiimi. Omien asenteiden tarkasteleminen ja pohtiminen parantanee asian kohtaamista niin itsessään kuin potilaissa. Sitä paitsi, keskustelun tulee aina olla toista ihmistä kunnioittavaa – miksi se olisi ylipainoisen kohdalla erilaista? 

Lue lisää:
"Hoida, älä moralisoi" - ylipainosta on turha puhua, jos ei ole aikaa auttaa
Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen: Miten näkymätön voi olla liian iso?

 

Mainos
Mainos