Lähihoitaja Timo Dahl unohti oman hyvinvointinsa, kunnes tuli äkkipysäys.
Viime marraskuussa lähihoitaja Timo Dahl, 42, ajeli kotiin yövuorosta Juupakodista Juupajoelta. Olo tuntui kehnolta: Timo ei meinannut saada henkeä.
Hän soitti terveysasemalle ja sai ajan iltapäivälle. Vointi kuitenkin huononi edelleen.
”Henkeä ahdisti ja tunsin olevani ryömimiskunnossa. Päätin lähteä terveysasemalle heti. Raahauduin autooni ja ajoin itse, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisin voinut soittaa hätänumeroon.”
Timo pääsi lääkärille, ja pian ympärillä oli enemmänkin porukkaa. Kun häntä ryhdyttiin siirtämään ambulanssilla Mäntästä kohti Tamperetta ja Taysia, hän tajusi, että tilanne on vakava.
”Olen tehnyt itsekin töitä perustason ensihoitajana. Käsitin ensihoitajan lääkärikonsultaatiosta, että vointi heikkenee. Mielessä kävi, näenkö enää tytärtäni tai äitiä ja isää.”
Taysissa selvisi, että hänen molempiin keuhkopusseihinsa oli kertynyt nestettä. Timo sai samalla reissulla peräti neljä diagnoosia: rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta, kakkostyypin diabetes ja uniapnea.
”Olin kuin Michelin-ukko. Nestettä oli kertynyt kehooni niin, että painoin 149 kiloa.”
Timo oli sairaalassa kymmenen päivää. Sydänsairaalassa saamaansa hoitoa hän kehuu. ”Oli hienoa katsoa, miten kaikki pelasi.”
Sairauslomaa kesti tammikuulle. Ennen viime marraskuuta hänellä ei ollut minkäänlaista lääkitystä, nyt sitä on senkin edestä.
”Työterveyshoitaja varoitteli pari vuotta sitten, että verensokeri on koholla, mutta se ei vielä vaikuttanut elämäntapoihini. Jälkeenpäin kaverit ovat sanoneet, että puhisin puhelimessa. Hengenahdistusta oli ollut jo pitempään, mutta en ollut huomannut sitä.”
Äkkipysäys pani ajattelemaan: miten ihmeessä päädyin niin huonoon kuntoon?
”Tiedon puutteesta tämä ei ollut kiinni. Olen opiskellut myös kuntosalivalmentajaksi. Työni olen aina halunnut tehdä kunnolla, mutta itseni unohdin.”
Tein parhaimmillaan kolmea työtä eikä vapaa-aikaa juuri ollut.
Timo myöntää olleensa suorittaja. Työajat olivat epäsäännölliset, syöminen mitä sattui ja painoa kertyi.
”Tein parhaimmillaan kolmea työtä eikä vapaa-aikaa juuri ollut. Minulla on tytär, mutta ei parisuhdetta. Vaikeaahan se olisikin, kun on liikenteessä koko ajan.”
Timo kutsuu itseään yötyömieheksi. Hän teki paljon yötyötä vanhusten parissa ja lastensuojelussa.
Lääkäri kielsi yötyöt, mikä vetää yötyömiehen haikeaksi.
”Rakastan yövuorojen tunnelmaa, vaikka vastuu on suuri. Jos jotakin tapahtuu, on pystyttävä toimimaan. Sinä yönä, jonka jälkeen jouduin sairaalaan, olin yksin vuorossa.”
Tällä hetkellä Timo työskentelee ohjaajana Vilpun pajalla kehitysvammaisten päivätoiminnassa. Haastattelua tehtäessä hän on palannut juuri töistä ja suunnittelee lähtevänsä vielä myöhemmin uimaan.
”Onneksi olen saanut päivätöitä, sillä alaa en halua missään nimessä vaihtaa. Hoitoala on ollut haaveeni pikkupojasta lähtien. Kurvailin vihreällä Jopollani usein Mäntän kylällä, kun vanha ambulanssiyrittäjä Siltasen Lasse lähti hälytykseen. Ensihoitajat olivat silmissäni maailman pelastajia.”
Timo on ollut aina toimelias tyyppi ja mukana monenlaisissa talkoissa. Hän oli ehdolla kuntavaaleissa. Hän opettaa lääkintää maanpuolustuskursseilla ja järjestää Mää oon Mänttästä -yhdistyksen festivaalia. Hänellä on myös yritys, jonka kautta hän toimii kehitysvammaisten personal trainerina.
Töitä Timo teki paljon senkin vuoksi, että sai rahoitettua autourheiluharrastustaan. Hän on ajanut vuosia kilpaa rata-autolla, mutta sairastumisen vuoksi se on pitänyt ainakin toistaiseksi lopettaa.
Nyt Timolla ei ole päivää, jona ei harrastaisi liikuntaa. Hän aloitti kävelemällä kilometrin lenkkejä, ja vähitellen matka on pidentynyt. Uinti on toinen laji, jota hän suosii.
Elämä tuntuu nyt ihmeen kirkkaalta. Kun tein paljon yötä, olin kuin jatkuvassa horroksessa.
Ennen Timolle maistui hampurilainen, vaalea leipä ja limsa. Nykyään hän syö säännöllisesti ja tekee tuttavuutta myös kasvisten kanssa. Paino on jo lähtenyt putoamaan. Hän on hakenut myös sydänkuntoutukseen.
”Voin paremmin kuin aikoihin. Elämä tuntuu ihmeen kirkkaalta. Kun tein paljon yötä, olin kuin jatkuvassa horroksessa. Nyt olen käynyt moikkaamassa vanhoja kavereita, mille ei ennen ollut oikein aikaa. Saisipa vielä peruutettua ajassa: oma lapsi on jo 18 vuotta.”
Sairastuminen on pannut Timon miettimään kollegoidenkin jaksamista.
”Sote-porukasta otetaan varsinkin korona-aikaan kaikki mehut irti: mennään pienellä miehityksellä ja tehdään tuplavuoroa. Sanoisin, älkää tehkö lisätöitä. Ei ihmisen kroppaa ole tarkoitettu kestämään mitä vain. Sen olen saanut kokea karvaasti.”
Mänttä-Vilppulan joulukadun avajaiset oli ensimmäinen tilaisuus, minne Timo meni sairaalareissunsa jälkeen. Hänet oli värvätty pukiksi, mutta varapukkikin oli valmiudessa. Timo oli siinä määrin voimissaan, että saattoi pukea pukinkamppeet. Tuttuja ihmisiä oli hienoa nähdä. Tapahtumassa oli myös sama ambulanssi, joka kyyditsi Timon Taysiin.
”Minua hoitaneet ensihoitajat olivat ammattitaitoisia ja osasivat rauhoitella minua. Sanoin sen palautteen heidän esimiehelleen. Se oli herkkä hetki, siinä tuli itku.”
”Tämä kaikki opetti, että täällä eletään vain kerran. Kannattaa tehdä asioita, jotka ovat itsestä oikeasti mukavia. Raha ei korvaa terveyttä – töitä ei kannata painaa terveyden kustannuksella.”
Työ. ”Rakastan työtäni. Kehitysvammaisten asenne elämään on kadehdittava. He ovat niin positiivisia ja kiitollisia pienistä jutuista.”
Ao 358. ”Meillä on pieni, mutta vahva ammattiosasto, jossa on kivaa porukkaa. He elivät mukana ja lähettivät tsemppiviestejä, kun olin sairaana. Toimin osastomme tiedottajana. Olen myös Suomen Lähihoitajien hallituksessa.”
Vertaistuki. ”Liityin heti nuorten sydänsairaiden Facebook-ryhmään. Olen saanut sen kautta uusia ystäviä ja olemme tavanneetkin lounaalla. On ollut hienoa jakaa kokemuksia muiden kanssa.”
Liikunta. ”Katselin joku päivä vanhaa valokuvaa itsestäni Tuurin ExtremeRunilta. Olen joskus ollut hyvässä kunnossa, ja haaveilen tietysti siitä nyt. Liikun sen mukaan, mitä pystyn, etenen vähitellen. Minulla ei ole tarvetta todistella mitään.”
23.5.2022 korjattu kohtaa, jossa kerrotaan nesteen kertymisestä molempiin keuhkopusseihin. Aiemmin jutussa luki, että hänen molemmat keuhkonsa olivat täynnä nestettä.
