Suomalaisten odotukset oman työn tulevaisuudesta ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Työn voimavarat ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta trendi on laskeva.
Myös työuupumusoireilua on entistä enemmän, ja työkyky on heikentynyt lievästi.
Tilanne käy ilmi Miten Suomi voi? -tutkimuksesta, jonka Työterveyslaitos tekee.
Suomalaisella työelämällä on tutkijoiden mukaan ratkottavana neljän kielteisen kehityskulun haaste.
"Samanaikaisesti työn kuormitustekijät ovat kasvaneet, voimavaratekijät heikentyneet, tulevaisuusodotukset muuttuneet epävarmemmiksi ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Onneksi muutokset aiempaan eivät ole jyrkkiä, mutta toivon ja työyhteisöjen voimavarojen vahvistaminen on nyt tärkeää, TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo.
Tutkimuksen myönteinen viesti on se, että suomalaisessa työelämässä on edelleen selkeästi enemmän hyvää kuin huonoa.
Suomalaiset ovat huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa. Lähes joka toinen arvioi, että ei pysty ennakoimaan, mitä omassa työssä tulee tapahtumaan. Vain joka kuudes uskoi työnsä muuttuvan parempaan tulevaisuudessa.
Kokemukset työn voimavaroista ovat kauttaaltaan hieman laskeneet. Esimerkiksi reilu kohtelu ja kuulluksi tuleminen työpaikalla vähentyivät hieman.
Loppuvuonna 2025 reilua kohtelua työssään kokee edelleen neljä viidestä suomalaisesta, vaikkakin osuus on hiukan laskenut kesästä 2025. Samalla työyksinäisyys on hieman lisääntynyt, ja sitä kokee noin joka viides. Yleistä yksinäisyyttä kokee joka neljäs.
Huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan työpaikoilla torjua panostamalla sosiaalisiin voimavaroihin.
"Esimerkiksi reilua kohtelua, tuen tarjoamista ja kuulluksi tulemista voidaan työpaikoilla ylläpitää ja lisätä, vaikka yhteiskunnassa olisi millainen tilanne. Erityisesti epävarmoina aikoina on tärkeää, että kuulumme porukkaan, jossa meitä arvostetaan ja jolta saamme tarvittaessa tukea", TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo.
Työuupumusoireita on eniten 30–45-vuotiailla. Taustalla ovat muita ikäryhmiä korkeammat työn vaatimukset ja vähäisemmät työn voimavarat.
"Kolmi-nelikymppisillä oli myös muita enemmän epävarmuutta ja huolia oman työn tulevaisuudesta. Monilla on käsillä ruuhkavuodet. Ehkä on myös niin, että työelämäkeskustelu on välillä liiaksi keskittynyt joko nuoriin tai vanhoihin työntekijöihin ja jättänyt työuran keskivaiheen työntekijät huomiotta", Jari Hakanen pohtii.
Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työoloja vuodesta 2019. Se tuottaa tietoa suomalaisten työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työolojen kehittymisestä.
