Unen odottelija, et ole yksin

Huonosti nukkuvia on joka työpaikalla, ja vuorotyö lisää uniongelmien riskiä, kirjoittaa Maria Tuominen Tehy-lehden pääkirjoituksessaan.

Viime yö oli taas niitä öitä. Tunnit kuluivat, herätys läheni vääjäämättä ja yhä vain odotin unta. Ajatukseni vaeltelivat kesäisessä hämärässä, ja jostain mieleeni juolahti elokuvaohjaaja Kaija Juurikkalan vanha haastattelu. Siinä hän kertoi kärsineensä unettomuudesta vuosia, mutta keksineensä keinon, joka auttoi. Kun nukahtaminen ei onnistunut, hän ajatteli kelluvansa unen ja valveen rajalla. Se rentoutti ja ruumis sai lepoa.

Päätin kokeilla samaa. Tunsin itseni kevyeksi kuin kivenlohkare.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Keväällä etsin haastateltavaksi tehyläistä, joka kertoisi unettomuudesta ja keinoista sen kanssa elämiseen. Ehdokkaista ei ollut pulaa. Sain paljon viestejä aiheesta. (Kiitokset niistä. Luin tarkasti kaikki.)

Me unen odottelijat emme tosiaan ole yksin. Suomessa joka kolmas kärsii tilapäisistä univaikeuksista ja joka kymmenes potee kroonista, pitkään jatkuvaa unettomuutta. Huonosti nukkuvia on joka työpaikalla, ja vuorotyö lisää uniongelmien riskiä.

Kroonisessa unettomuudessa koko elämästä voi tulla sumuista. Unettomuus syö sisältä ja ulkoa, kuvasi eräs vuorotyöläinen. Sumuun myös tottuu. Vuosikausia vuorotyötä tehnyt ei välttämättä edes huomaa unettomuutensa vakavuutta.

Uniongelmien kavala kaveri on stressi. Yhdessä ne lietsovat toisiaan ja luovat vankkaa pohjaa uupumukselle.

Korona-aikaan stressiä on riittänyt. Poikkeustilanne on aiheuttanut työpaikoilla psyykkistä ja fyysistä kuormaa, jota puretaan vielä pitkään. Neuvoja selviämiseen ja tilanteen ymmärtämiseen antaa psykologi ja työnohjaaja Tarja Nummelin Tehy-lehden numerossa 8. 

Unettomuudesta haastattelimme lähihoitaja Sanna Olanderia. Hän on kehittänyt monia keinoja unen houkutteluun. Yksi niistä on keinuminen. Tasainen liike rauhoittaa ja valmistelee uneen.

Unettomuuden hoitaminen on usein yksilöllistä ja vaatii monenlaisia kokeiluja. Yhdelle toimii kelluminen, toiselle keinuminen. Minulle yksi apukeino on ystäväni opettama lause: ”En ajattele sitä tänään, ajattelen sitä huomenna.” Yön pimeydessä käyn läpi mieltäni vaivaavat asiat yksi kerrallaan ja siirrän jokaisen eteenpäin. Tiedän, että aamulla ne kaikki tuntuvat pienemmiltä.

Lue lisää:
Vuorotyöläisen unettomuutta voi hoitaa ilman lääkkeitä
Tuore tutkimus: terapia ja lääkkeet yhtä tehokkaita unettomuuden hoidossa

Mainos
Mainos