Eteisvärinä eli flimmeri saa pulssin poukkoilemaan. Kuva: iStock

Oireeton eteisvärinä on arvioitua vaarallisempi – löytyy usein aivoinfarktin taustalta

Eteisvärinän voi tunnistaa omaa pulssiaan tunnustelemalla. Hoitajien kannattaa opettaa taito potilaille.

Eteisvärinä eli flimmeri värisyttää sydämessä ja saa pulssin poukkoilemaan. Eteissupistuksen puute pienentää pumppaustehoa. Tauti on salakavala, sillä sitä ei välttämättä huomaa voinnissaan.

Jos eteisvärinä oirehtii voimakkaasti esimerkiksi tykytyksenä, huimauksena tai väsymyksenä, diagnoosi ei jää löytymättä. Kun tautia hoidetaan hyvin, elämänlaatu ei juuri kärsi.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Eteisvärinän aikana sydämen syke on tyypillisesti 20–30 pykälää korkeampi kuin normaalin rytmin aikana. Jos syke poikkeaa tästä suuresti ylös tai alas, voi olla tarpeellista seurata rytmiä sairaalassa.

Hengenvaarallisen eteisvärinästä – etenkin oireettomasta – tekee verihyytymän vaara. Eteisiin, erityisesti eteiskorvakkeisiin, jäävä veri voi hyytyä, jolloin hyytymillä on verenkierrossa suora reitti aivovaltimoihin. Eteisvärinän aiheuttamaa aivoinfarktia pidetään vielä keskimääräistä vaikeampana: vaurioalue on suuri, jos kookas hyytymä tukkii suuren verisuonen.

– Ei ole ollenkaan harvinaista, että eteisvärinä huomataan vasta aivoinfarktin jälkeen. Diagnosointi on kenkkua, sillä eteisvärinä näkyy ekg:ssä ainoastaan eteisvärinän ollessa päällä. Helpoin ja halvin tapa tunnistaa eteisvärinä on tunnustella omaa pulssia ja havainnoida sen tasaisuutta tai epäsäännöllisyyttä, sanoo Suomen Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Hän kehottaakin hoitohenkilökuntaa muistuttamaan potilaita pulssin tunnustelemisen tärkeydestä. Tarvittaessa taito on syytä opettaa. Iäkkäämmätkin potilaat oppivat sen yleensä helposti.

Keski-ikäisten ja sitä vanhempien kotona olisi hyvä olla verenpainemittari, joka varoittaa epäsäännöllisestä ­pulssista. Tarjolla on monenlaisia muitakin mittareita ja sovelluksia, joista useat perustuvat sykevälivaihtelujen mittaamiseen. Joissakin sovelluksissa on myös mahdollisuus tallentaa ekg-käyrää.

– Koko ajan kehitetään uusia tapoja sydämen tarkkailuun. Tulossa on esimerkiksi rintakehän päälle kiinnitettävä laastari.

Eteisvärinä jopa viisinkertaistaa aivoinfarktin riskin. Aivoinfarkteista joka toisen on arvioitu johtuvan flimmeristä. Hekkala kertoo, että uusimman tiedon mukaan osuus on todennäköisesti vielä suurempi.

Flimmerin on myös todettu heikentävän kognitiivisia toimintoja ja altistavan dementialle. Tämä johtuu todennäköisesti pienistä, toistuvasti aivoihin lentävistä hyytymistä.

Ikä on merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä: yli 40-vuotiaista joka neljäs kokee sen elämässään. 50 ikävuodesta lähtien sairastumisen riski kaksinkertaistuu jokaista seuraavaa kymmentä vuotta kohti. 65-vuotiaista suomalaisista eteisvärinää sairastaa noin joka kymmenes.

– Lapsia lukuun ottamatta eteisvärinää voi kuitenkin esiintyä missä iässä tahansa. Nuorempana sairaus esiintyy yleensä itsenäisenä ilman, että sydämessä on muutoin mitään vikaa. Potilainani on myös nuoria urheilijoita, joilla on eteisvärinää, ylilääkäri Hekkala toteaa.

Useita kertoja viikossa toistuva kestävyysurheilu voi altistaa eteisvärinälle. Tätä ei ole syytä pelästyä, eikä liikuntaa pidä vähentää, sillä liikkumisen terveyshyödyt ovat kiistattomasti suuremmat.

Merkittävimpiä altistustekijöitä iän lisäksi ovat kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, läppäviat ja sepelvaltimotauti. Näiden lisäksi riskiä nostavat esimerkiksi diabetes, ylipaino, keuhkosairaudet, munuaisten vajaatoiminta ja kilpirauhasen toimintahäiriöt.

Myös tupakointi ja alkoholi altistavat eteisvärinälle. Krapulaflimmerin voi saada runsaasta alkoholista.

– Elintavat on totuttu ottamaan esille, mutta uniapneasta pitäisi kysyä enemmän. Uniapnean ja ylipainon merkitykseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota viime aikoina.

Hoidossa käytettävät suorat antikoagulantit ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Suora antikoagulantti on veren hyytymistä hidastava lääke, joka pureutuu täsmällisesti suoraan yksittäisiin verenhyytymisjärjestelmän tekijöihin.

Varfariiniin eli kauppanimeltään Marevaniin verrattuna suorat antikoagulantit ovat vähintään yhtä tehokkaita ja jopa turvallisempia. Suorien antikoagulanttien etuihin kuuluu helppous: vaikutus on vakio, säännöllinen lääkkeenotto pitää lääkkeen pitoisuuden päivästä toiseen samana eikä ruokavalio vaikuta lääkeannosteluun. Jos rytminsiirtoon on tarvetta, se päästään tekemään nopeammin. Tekoläppäpotilaille suorat antikoagulantit eivät sovi.

Hekkalan mukaan suorien antikoagulanttien käyttö on yleistynyt Suomessa hitaammin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Hitaus johtuu varfariinin tunnettavuudesta sekä lääkkeiden hintaerosta. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä suorat antikoagulantit tulivat Kelan erityiskorvattaviksi viime keväänä. Esimerkiksi Rauman terveyspalvelut ilmoitti marraskuussa, että se aloittaa Marevan-lääkityksen vaihto-operaation.

Hekkala kuitenkin muistuttaa, ettei toimivaa lääkitystä ole tarvetta vaihtaa. Sen sijaan huonosti toteutuvaa Marevan-hoitoa ei pidä seurailla liian pitkään. Lääkitys on syytä vaihtaa ennen kuin ehtii tapahtua vahinkoa.

Teksti Minna Ruotsalainen

 

Eteisvärinä

  • Tavallisin sydämen pitkäkestoinen rytmihäiriö.
  • Altistavia tekijöitä: ikä, kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, ylipaino, kilpirauhassairaudet, uniapnea.
  • Oireita: sydämentykytys, väsymys, suorituskyvyn heikkeneminen, huimaus, hengenahdistus, rintakipu, runsas virtsaneritys.
  • Hoito: Verenohennus- eli anti­koagulaatiohoito estää haittatapahtumia. Rytminhoito eli esimerkiksi rytminsiirto, rytmihäiriölääke tai katetriablaatiohoito hillitsee potilaan oireilua. Oireettoman potilaan rytminhoitona toimii hyvä sykkeenhallinta.
  • Eteisvärinäkohtaus voi alkaa levossa (vagaalinen) tai fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa (sympatikotoninen).

Mainos
Mainos