Plantaarifaskiitti on seisomatyöläisen vaiva, joka laittaa kengät uusiksi

Kantapääkipu helpottuu ennen pitkää itsestään, mutta aikaa tähän voi mennä vuosikin.

Kuvateksti
Fysioterapeutilla on tärkeä rooli plantaarifaskiitin hoidossa. Kuva: iStock

Päivän ensimmäiset askeleet ovat pahimmat. Onneksi sängyn vieressä on paksu matto. Se toimii sängystä ylös noustessa jalan alla iskunvaimentimena ja helpottaa hivenen kipua. Kun matka on edennyt kylpyhuoneen kautta keittiöön, jalalla voi jo astua ilman, että pitää irvistää kivusta.

Ortopedi, jalkakirurgi Helka Koivu tunnistaa vaivan plantaarifaskiitiksi.

– Liikkeellelähtökipu on plantaarifaskiitin tyyppioire. Kipu tahtoo palata myöhemmin, jos päivä kuluu jalkojen päällä.

Plantaarifaskiitti on pitkäkestoinen ja yleinen vaiva. Sen arvioidaan kiusaavan joka kymmenettä ihmistä ainakin kerran elämässä. Eniten se koettelee 40–60-vuotiaita. Usein vaiva tulee tavallista suuremman jalkaterän rasituksen tai voimakkaan ponnistelun jälkeen.

– Pitkä patikkareissu tai tuore juoksuharrastus voi kipeyttää kantapään. Matkan ei tarvitse olla pitkä, jos alusta on kova tai kengät huonot.

Ylipaino ja seisomatyö altistavat plantaarifaskiitille. Jopa perinteisen työpöydän vaihto säätöpöytään voi kipeyttää kantapään, jos unohtaa maltin ja siirtyy kertarytinällä istujasta seisojaksi.

Plantaarifaskiitti on rappeumasairaus, joka tulee kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvoon eli kantakalvoon. Sairautta kutsutaan monesti myös krooniseksi kantapääkivuksi. Jotkut kutsuvat sitä sitkeästi kantaluupiikiksi, koska kipeästä kantaluusta otetussa röntgenkuvassa näkyy pieni luinen uloke. Se ei ole kuitenkaan oireiden syy.

– Uloke kasvaa vaakatasossa, ei paina kantapäätä eikä sitä ole kaikilla kantapääkipuisilla, Koivu selittää.

Diagnoosiin ei tarvita röntgenkuvaa. Potilaan oireet ja lääkärin tekemä kliininen tutkimus riittävät.

Kantapääkipu voi johtua myös jostain hoitoa vaativasta sairaudesta.

Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa.

– Kipu helpottuu ennen pitkää itsestään, mutta aikaa tähän voi mennä vuosikin.

Lääkärin vastaanotolla kannattaa joka tapauksessa käydä, sillä kantapääkipu voi johtua jostain toisesta, hoitoa vaativasta sairaudesta, kuten limapussin tulehduksesta, säärihermopinteestä, kantaluun rasitusmurtumasta tai jostakin akillesjänteen ongelmasta.

– Niiden poissulkemiseen tarvitaan usein magneettitutkimus.

Kantakalvo kiinnittyy viuhkamaisesti kantaluusta varpaiden tyveen. Kun jalka lepää yöllä, kalvo supistuu. Kun aamukireä kalvo venyttyy, jalalle varaaminen sattuu.

– Jalkapohjaa kannattaa valmistella tulevaan venyttelemällä ja hieromalla sitä vuoteessa ennen ylösnousua. Sitä kannattaa hieroa myös töissä taukojen aikana.

Hierottavan alueen saa näkyviin, kun nostaa kipuilevan jalan sängylle, ottaa käsin kiinni varpaista ja vetää niitä taaksepäin.

Lepo hoitaisi kipeää kantaa, mutta se ei onnistu pitkäkestoisessa vaivassa.

– Kantapäähän voi laittaa kipugeeliä ja pahimmassa vaiheessa voi ottaa tulehduskipulääkettä.

Vaikka plantaarifaskiitti aiheuttaa kipua, jalkaa saa käyttää. Liikkuminen ei sitä vaurioita.

– Jos kipu laittaa ontumaan, kuntoliikunnasta kannattaa pitää tauko tai siirtyä toviksi toiseen lajiin. Ontuminen aiheuttaa jalkaan virheasennon, josta tulee uusia murheita.

Juoksijan kannattaa siirtää lenkit poluilta uima-altaaseen. Jumppaaja voi siirtyä kuntosalin puolelle. Liikkuvuustreenistä ei kannata pitää paussia, sillä kireät pohkeen lihakset venyttävät jalkapohjan kalvoa ja aiheuttavat kipua. Siksi kannattaa huolehtia myös nilkan liikkuvuudesta.

Nukkumaan mennessä voi pukea jalkaan yölastan tai -sukan. Ne nostavat varpaat ylös, jolloin kalvojänne venyy. Apu tulee yleensä muutamassa viikossa – jos tulee.

– Pitkät staattiset venytykset eivät välttämättä sovi kaikille. Parempi apu saadaan dynaamisilla, pumppaavilla venyttelyillä.

Hyvät kengät vähentävät kantapään kuormitusta. Ne helpottavat ja ehkäisevät kantapääkipua. Niissä on riittävä tuki jalkaholville ja pehmustettu kanta. Työkengässä voi kokeilla kompressiosukkaa, jonka neulos tukee jalan kaarirakenteita.

Kenkiin voi sujauttaa silikonisen pehmusteen tai ilmatyynyn. Joskus pelkkä kengän vaihtaminen korolliseen helpottaa vaivaa.

Kengät kannattaa vaihtaa kerran päivässä

– Kantapää kipeytyy kovissa ja lättäpohjaisissa jalkineissa, jotka eivät tue kantapäätä sivuilta. Ballerinoja, varvastossuja, kumisaappaita ja turvakenkiä ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön.

Kengät kannattaa vaihtaa kerran päivässä toisiin ja uudet kengät useamminkin. Uudet jalkineet on syytä ajaa sisään vapaa-ajalla: aluksi kaksi kertaa päivässä vartista puoleen tuntiin kerralla, mielellään erilaisilla alustoilla. Aikaa kannattaa pidentää vähitellen.

Jos omahoito ei helpota kipua yhtään muutamassa viikossa, lääkäri voi pistää jalkaan kortisonia. Harva pärjää kuitenkaan yhdellä pistoksella, sillä kortisonin vaikutus hiipuu noin neljässä viikossa. Joskus hoitona käytetään botuliinia tai PRP-hoitoa eli potilaan omasta laskimoverestä eroteltuja verihiutaleita ja niiden kasvutekijöitä.

– Kortisonin ja PRP:n tehossa ei ole todettu eroa tutkimuksissa. Botuliinista vertailevia tutkimuksia ei juuri ole.

Fysioterapeutti ohjeistaa venytyksissä ja voi teipata kantapään.

Kalvojänteen katkaisusta leikkaamalla on luovuttu. Leikkauksessa syntyvä arpikudos voi pahentaa vaivaa.

– Plantaarifaskiittia hoidetaan veitsellä lähinnä vain silloin, kun se johtuu rakenteellisesta pohjelihaksen kireydestä. Asiaa selvitetään, jos vaiva pitkittyy eikä fysioterapeutin apu riitä.

Fysioterapeutti ohjeistaa venytyksissä ja voi teipata kantapään. Kinesioteippaus saattaa vähentää kipua ja parantaa kantapään rasituksensietokykyä.

– Jotkut potilaat saavat helpotusta kipuun fysioterapeutin antamasta paineaaltohoidosta, joka kiihdyttää kipukohdan aineenvaihduntaa.

 

Kolme konstia

  • Pyörittele palloa. Istu tuolille selkä suorana ja laita tennispallo jalkapohjan alle. Paina palloa hellävaraisesti ja liikuta sitä jalan alla eteen ja taakse. Pyörittele palloa, jolloin se hieroo jalkapohjaa.
  • Vedä varpaista. Istu lattialle tai sänkyyn jalat ojennettuina. Nappaa kiinni varpaista ja vedä niitä itseäsi kohti. Jos varpaat ovat liian kaukana, nouse seisomaan ja nojaa käsilläsi seinään. Laita jalkaterä seinää vasten siten, että varpaat koukistuvat ja venytys tuntuu pohkeessa.
  • Nosta nilkka. Istu tuolissa, nosta nilkka toisen jalan polven päälle. Tartu varpaisiin ja vedä niitä kohti säärtä.

Teksti Virve Järvinen

Lue lisää:

Hoida vaivaisenluu ajoissa – tässä jalkaterapeutin kahdeksan täsmäkonstia