Kajan neuvoo suhtautumaan itseensä lempeästi ja miettimään, mikä tuo hyvää oloa ja mikä vie liikaa energiaa. Haluanko tanssia, maalata vai lukea kirjoja? Millainen parisuhteeni on? Tukeeko se jaksamistani vai syökö se energiaa? Miten viihdyn työssäni? Miten mahdollisia ongelmia voisi ratkoa?
Suomalaisten naisten kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana. Oman äidin vaihdevuosista voi saada osviittaa siitä, miten muutos etenee.
Menopaussilla tarkoitetaan viimeisiä kuukautisia. Menopaussi on määritelmän mukaan tapahtunut, kun kuukautiset ovat olleet poissa yli vuoden. Vaihdevuosioireet voivat alkaa jo ennen menopaussia, sillä munasarjojen toiminta ja naishormoni estrogeenin tuotanto vähenevät pikkuhiljaa.
Yleisimpiä vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot, ärtyneisyys ja unihäiriöt. Lihasvoima vähenee ja limakalvot ja iho ohenevat ja haurastuvat. Virtsankarkailu ja virtsatieinfektiot lisääntyvät. Seksi voi lakata kiinnostamasta tai olla kivuliasta.
Estrogeenin puute voi tuntua myös kipuina lonkissa, polvissa tai jalkaterissä. Kipu johtuu usein nivelessä olevasta tulehdusreaktiosta, joka johtuu estrogeenin vähyydestä.
Oireiden laajasta kirjosta tulee jokaiselle jotakin.
Kaikille naisille ei tule vaikeita vaihdevuosioireita, mutta oireiden laajasta kirjosta tulee käytännössä jokaiselle jotakin.
Esimerkiksi kuumat aallot ja hikoilu on helppo tunnistaa vaihdevuosista johtuviksi. Sen sijaan mielialan vaihtelut ja nivelkivut voivat johtua muustakin, minkä vuoksi lääkärinkin on joskus vaikea tunnistaa niiden yhteyttä estrogeenin puutteeseen.
Vaihdevuosioireita ei pidä Maija Kajanin mielestä sietää turhanpäiten. Hän suosittelee hormonihoitoa, sillä se parantaa elämänlaatua ja ylläpitää terveyttä.
”Estrogeeni on naisen keholle luonnollista. Estrogeenivaje on sen sijaan naiselle merkittävä terveysriski.”
Vaihdevuosioireet eivät tule ensimmäisinä mieleen, jos nainen on reilusti alle 50-vuotias ja kuukautiset tulevat säännöllisesti. Vaihdevuodet voivat kuitenkin alkaa jopa alle 40-vuotiaana. Estrogeenin tuotanto voi vähentyä jo useita vuosia ennen kuin kuukautiset loppuvat. Estrogeenin tuotannon hiipuminen lisää sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin riskiä.
Esivaihdevuosien oireita voidaan yleensä hoitaa yhdistelmäehkäisypillerillä, joka sisältää samaa luonnollista estrogeeniä kuin hormonikorvausvalmisteet. Munasarjat ovat lepotilassa, ja estrogeeni tulee pilleristä.
Oikein annosteltuna estrogeeni auttaa kuumiin aaltoihin ja hikoilupuuskiin sekä unihäiriöihin ja mielialaoireisiin. Se myös edistää naisen terveyttä kokonaisvaltaisesti. Ajan kuluessa se suojaa sydäntä, aivoja, verisuonia, luustoa ja lihaksia sekä ehkäisee esimerkiksi kakkostyypin diabetesta.
Moni nainen kaihtaa ajatusta hormonihoidosta. Kajanin mielestä taustalla ovat joidenkin gynekologien kielteiset asenteet hormonihoitoa kohtaan. Hän itse on puhunut vaihdevuosioireiden hoitamisen tärkeydestä jo vuosia ja yrittänyt herätellä sekä kollegoita että vaihdevuosista kärsiviä naisia.
”Muidenkin hormonien puutetta hoidetaan. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla ja diabetesta insuliinilla.”
Kajanin mielestä vaihdevuosioireiden hoitaminen ei pitäisi kuulua vain gynekologeille. Muidenkin lääkäreiden on tärkeää tuntea aihepiiri, sillä esimerkiksi vaihdevuosi-ikäisten naisten unettomuutta hoidetaan uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijaisesti hormoneilla.
Kajan toivoo, että terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa opittaisiin tunnistamaan oireiden syyt ja alettaisiin hoitaa vaihdevuosioireita tehokkaasti.
”Sairausloma tai masennuslääkkeet eivät auta, jos oireet johtuvat estrogeenin puutteesta.”
Hormonihoitoon liittyvä rintasyöpäriski arveluttaa monia naisia ja gynekologejakin. Erityisesti estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmällä toteutettu hormonihoito lisää tutkitusti rintasyövän riskiä, kun hoito kestää yli kolme vuotta.
Hormonihoidon hyötyjä ja haittoja punnitessa kannattaa suhteuttaa riskiä. Kaksi alkoholiannosta päivässä lisää rintasyövän tilastollista riskiä enemmän kuin hormonihoito. Riskejä arvioitaessa pitää ottaa huomioon myös muut rintasyövän riskiä lisäävät tekijät, esimerkiksi ylipaino, runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi.
Kajan muistuttaa, että hormonihoitoa käyttävien naisten rintasyöpäkuolleisuus ei ole korkeampi kuin naisilla, jotka eivät käytä hoitoa. Hormonihoitoa käyttävän naisen syöpä löytyy aiemmin, eikä se ole yleensä löydettäessä ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Osittain tämä johtunee siitä, että hormonihoitoa käyttävät naiset tarkkailevat terveyttään ja käyvät kuvantamistutkimuksissa ahkerasti.
”Enemmän kuitenkin vaikuttanee se, että estrogeenin käyttö nopeuttaa olemassa olevan syövän kasvua. Näin syöpä ehtii kasvaa nopeammin löydettäväksi. Syöpä kehittyy löydettäväksi 5–15 vuoden kuluessa alkuperäisestä solumuutoksesta.”
Hormonihoitoa käyttäneellä naisella on muita suurempi todennäköisyys parantua rintasyövästä. Oikein toteutettu hoito suojaa myös kohtusyövältä ja todennäköisesti myös paksusuolensyövältä.
Työpaikalla voi olla vaikea ottaa puheeksi mahdollisista vaihdevuosioireista johtuvia ongelmia. Vuorotyö ja vaihdevuosioireet voivat muodostua kuormittavaksi yhdistelmäksi. Vuorotyö rikkoo unirytmiä, ja vaihdevuosiin liittyvä aamuyön pätkittäinen uni heikentää työkykyä ja jaksamista entisestään. Kun jaksaminen on vähissä, ärtymys voi kasvaa.
Ärtyneisyydestä voi olla vaikea puhua työpaikalla.
Esihenkilö voi hyödyntää tilanteeseen niitä johtamiskoulutuksen oppeja, jotka soveltuvat vaikeiden tilanteiden käsittelyyn. Kajan neuvoo kysymään työntekijältä itseltään, onko tämä huomannut esimerkiksi ärtyneisyyttään ja mitä hän siitä ajattelee. Vasta tämän jälkeen voi ehdottaa vaihdevuosioireiden mahdollisuutta.
”Tilannetta helpottaa, jos työntekijän voi ohjata työterveyshuoltoon – edellyttäen, että siellä tunnistetaan asia ja osataan hoitaa sitä.”
Kun vaihdevuosioireilu on saatu kuriin, edessä voivat olla elämän parhaat vuodet. Vanheneminen on väistämätöntä, mutta elämä ei lakkaa tarjoamasta uusia kokemuksia ja elämyksiä.
Vaihdevuodet oirehtivat monella tavalla
- Kuumat aallot, hikoilu tai paleleminen.
- Masentuneisuus, saamattomuus, lisääntynyt itkuherkkyys ja ilottomuus.
- Ärtymyksen lisääntyminen.
- Itsetunnon ja omanarvontunteen heikkeneminen.
- Syömisen ja ahmimisen lisääntyminen.
- Unettomuus ja väsymys.
- Ahdistuneisuus ja uupumus.
- Nivel-, lihas-, jänne-, selkä- ja niska-hartiaseudun kivut.
- Sydämen muljahtelut ja tykytykset.
- Ummetus.
- Lisääntynyt tai äkillinen tarve käydä virtsalla. Virtsankarkailu tai virtsan itsekseen valuminen esimerkiksi kävelylenkillä.
- Virtsatietulehdukset.
- Kuorsaaminen ja uniapnea.
- Limakalvojen haurastuminen ja tulehdusalttius.
- Päänsärky.
Maija Kajan: Iloa ja terveyttä. Naisen vaihdevuodet ja hormonit, Basam Books 2020. Leeni Peltonen ja Leena Väisälä: Virtaa vaihdevuosiin, Otava 2020.
Julkaistu Tehy-lehdessä 2/2021.
Lue lisää:
Väitös: Liikunta tukee keski-ikäisen naisen työkykyä
