Mahdolliset henkilöstövaikutukset ovat entuudestaan tuttuja, kuten työtehtävien ja työaikamuodon muutokset, työnteon paikkojen muutokset, osa-aikaistamiset, irtisanomiset ja lomautukset.
”Neuvottelut ovat vasta aivan alussa eikä mitään ole rajattu pois. Aikaisemmin on aina sanottu, että lomautukset ovat viimeinen keino. Yt-neuvottelujen aikaan huhut vellovat ja aiheuttavat henkilöstössä ahdistusta”, sanoo Tehyn pääluottamusedustaja Anna Kuitunen.
Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevat vuokrasopimusneuvottelut kuntien kanssa voivat vaikuttaa yt-neuvotteluihin. Neuvotteluja on käyty jo kaksi vuotta ilman tulosta. Jos valmista ei synny syyskuun loppuun mennessä, hyvinvointialue voi sulkea palveluitaan määräaikaisesti, muuttaa toisten omistamiin halvempiin tiloihin tai korvata toiminnot digipalveluilla tai liikkuvilla palveluilla.
Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä muistuttaa tiedotteessa, että hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä aiheuttaa jatkuvan sopeutuksen tarpeen.
”Yt-neuvotteluista näyttää tulleen talousarvion laadinnan yhteydessä jo valitettavasti rutiinia. Vaikka säästötavoitteiden luku ja neuvottelujen alla oleva henkilöstömäärä ovat suuria, niin suuria ne ovat olleet aiemmillakin kierroksilla ja niistä on selvitty. Niin selviämme nytkin."
Tehyn pääluottamusedustaja Anna Kuitunen muistuttaa, että työpaikat on tähän asti pystytty säilyttämään.
”Työntekijöille haasteita on voinut tulla esimerkiksi siitä, että työyksikkö siirtyy ja työmatka kasvaa 60 tai 90 kilometriin.”
