Tutkimus: Lapset söivät enemmän palkokasveja ja vähemmän lihaa – muutos onnistui päiväkodin arjessa

Pienet muutokset ruokavaliossa ja panostus ruokakasvatukseen edistävät alle kouluikäisten terveellistä ja kestävää ruokailua. THL:n vetämän hankeen mukaan tämä on mahdollista ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät varhaiskasvatuksessa.

Kuvateksti
Ruokahävikin määrä väheni hävikin mittaamisen ja lisääntyneen ruokakasvatuksen myötä.
Kuva: Kristiina Kontoniemi

Kasvisten lisäys lasten lautasille antoi hyviä kokemuksia Ruoka-askel-hankkeessa

”Interventiossa tehdyillä muutoksilla pystyttiin muokkaamaan lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähentämään päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua”, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä.

Ruoka-askel-hankkeessa kokeilupäiväkotien ruokatarjontaa muutettiin siten, että palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää lisättiin. Kalatuotteita vaihdettiin mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta kestävämpiin kalalajeihin. Lisäksi osa liha-aterioista korvattiin kasvisaterioilla tai osa aterian lihasta korvattiin kasviperäisellä proteiinin lähteellä.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat Ruoka-askel-interventiotutkimuksen yhdessä neljän kunnan kanssa vuonna 2022.

Tutkimukseen osallistui neljä ruokapalvelua ja 23 päiväkotia, jotka arvottiin kokeilu- ja vertailupäiväkodeiksi. Kokeilupäiväkodeissa tehtiin maltillisia muutoksia ruokalistoihin, lisättiin ruokakasvatusta, seurattiin ruokahävikkiä ja pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön välistä yhteistyötä.

Tutkimuksen tulosten pohjalta on kehitetty uusi Ruoka-askel-toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatus tavoittaa valtaosan lapsista Suomessa ja on siksi otollinen ympäristö ottaa askeleita kohti kestävämpiä ja terveellisempiä ruokatottumuksia.

Lapset syövät nykyään suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia, kun taas erityisesti maitovalmisteiden ja punaisen lihan käyttö on suositeltua runsaampaa.

Intervention seurauksena lasten palkokasvien ja kestävien kalalajien kulutus lisääntyi, ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus päiväkodissa väheni. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet lasten ravintoaineiden saantiin tai lasten verestä mitattuun ravitsemustilaan.

Ruokakasvatusta päiväkodit toteuttivat esimerkiksi erilaisten pelien avulla ja tutustumalla ruokiin kaikin aistein. Keskeistä oli myös positiivinen puhe kaikesta ruoasta – myös aikuisten kesken.

Päiväkodeissa, joissa ruokakasvatusta tehtiin paljon, palkokasvien hyväksyttävyys kasvoi, ja lapset myös söivät palkokasveja aiempaa enemmän.

Päiväkodeissa tehtyjen muutosten seurauksena aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät eri kunnissa 3–6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan vastaavalla säästöllä voitaisiin saavuttaa useiden miljoonien eurojen säästöt koko maan tasolla viiden vuoden aikana.

Toimintamallissa suositellaan konkreettisia toimia päättäjille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille.