Hoitajan hyvä ja huono maine

Välillä kuulen, että tietyt ammattilaiset ovat hyvän hoitajan maineessa. Sitäkin usein kuulen hoitajista, joilla on huono maine. Jään aina miettimään, että mitä hoitajan hyvällä tai huonolla maineella lopulta tarkoitetaan. Kohdistuuko arvio tai arvostelu silloin henkilön ammatilliseen osaamiseen, käyttäytymiseen työpaikalla tai vaikkapa hänen persoonaansa?

Henkilön maineessahan on kyse yleistetystä mielipiteestä, jolla erotellaan ihmisiä erilaisiin karsinoihin. Se tuo esiin arviota tekevän hoitajan, esimiehen tai työryhmän arvokkaana ja ei-toivottavana pitämät asiat. Onko hoitaja silloin hyvä, paha, kiltti, ruma, tehokas, laiska, oppiva vai osaamaton? Kyse on mielipiteestä, mielikuvista ja kokemuksista. Harvoin selvästi osoitettavista faktoista.

Hoitajan maine leviää hänestä kerrottujen tarinoiden välityksellä työpaikkakokouksissa, kansliassa, kahvihuoneessa, pukukopissa ja vapaa-ajalla. Näissä puheissa hoitaja voidaan nostaa jalustalle tai hänen maineensa voidaan yrittää pilata. Kohteena olevan henkilön on vaikea korjata mainettaan erityisesti, kun siitä puhutaan epävirallisissa yhteyksissä. Jokaisen kannattaa silloin mennä itseensä ja miettiä, millaista on olla sen henkilön työkengissä, josta juuri itse on puhumassa.

Hoitajan ja kollegan maineeseen liittyvässä keskustelussa on yksi tärkeä ja eettinen sääntö. Puhu sillä tavoin hoitajasta, että voit sanoa sen hänen läsnä ollessaan ääneen. Se on reilua, fiksua ja kollegiaalista. Tosin, uusin tapa arvioida läsnäolijaa on lähettää älypuhelimella salattuja ryhmäviestejä muille paikalla oleville, paitsi kohteena olevalle hoitajalle. Jokainen voi miettiä, mitä älypuhelin tekee tällaisten hoitajien kädessä, ja erityisesti työaikana.

Kummallisin tilanne on, kun hoitajan maineesta kuulee kahdenlaista viestiä. Silloin on kyse erilaisten ja eri asemassa olevien ihmisten merkittävänä pitämistä kokemuksista. Esimerkiksi potilaan mielestä ihana ja osaava hoitaja voi olla esimiehen näkökulmasta varsinainen vastarannan kiiski työpaikalla. Kuka sitten on oikeassa ja ketä tulisi kuunnella? Mielipide kannattaa tällaisessa tapauksessa muodostaa aivan itse.

Hoitajan maine voi olla myös työpaikkakohtainen. Huonomaineinen hoitaja voi toisenlaisissa tehtävissä ja jo toisen työpaikan perehdytysvaiheessa puhjeta kukkaan. Laiskasta ja saamattomalta vaikuttavasta hoitotyön opiskelijastakin voi kuoriutua tietyssä työpaikassa nopeasti hoitotyön timantti, ja toisinpäin. Siksi on hyvä muistaa, että ihmistä seuraava maine voi olla jo menneen talven lumia, kun siitä itse ensimmäisen kerran kuulee.

Kurjinta on kuulla, kun työnantaja tai kollegat mustamaalaavat yksittäisen hoitajan mainetta kostamisen tai kateellisuuden maku suussa. Pahinta on nähdä, miten työnantajaan, hoitajiin tai potilaisiin kohdistuviin epäkohtiin ei pelon vuoksi enää uskalleta puuttua. Pelätään huonon hoitajan mainetta, jota ei kukaan enää palkkaisi töihin.

Pienellä paikkakunnalla pelko potkuista on isoa kaupunkia todellisempaa. Mutta eikö jatkuva kriittinen ja eettinen arviointi pelasta juuri hoitotyössä parhaimmillaan ihmishenkiä? Voi olla kyse myös siitä, miten hoitaja asiansa työpaikalla esittää ja kykeneekö hän toimimaan eettisesti vaativissa tilanteissa ammattimaisesti ja asiallisesti.

Parasta on kuulla hoitajista ja työryhmistä, joilla on hyvä maine. Osaavista, ammatillisista, työnsä hyvin hoitavista ja palkituista hoitotyön ammattilaisista. Sellaista toivoisi kuulevansa useamminkin. Siksi hyvä lähtökohta työpaikalla on, että jokainen hoitaja aloittaa ja tekee siellä työnsä sellaisena kuin hän on. Ei hyvän tai huonon hoitajan maineessa

Lue myös: Hoitotyön hetket, jolloin kaikki on kohdallaan. 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.