Kiitos, presidentti Sauli Niinistö

Kuvateksti
Kuva: Pexels

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli onnistunut. Hän tuomitsi suoraan monenlaiset epäinhimilliset teot. Lisäksi presidentti Niinistö kiinnitti huomiota viranomaisten arvostukseen niin opetuksesta sosiaalitoimeen kuin poliisista terveydenhuoltoon.

Hän ilmaisi huolensa siitä, että yhä useammin viranomaiset joutuvat kohtaamaan työssään sopimatonta ja aggressiivista käytöstä. Niinistö sanoi taitavasti, että jotain on mennyt pahasti vinoon, jos yhteiskunnan palveluksia tarjoava joutuu työssään pelkäämään avustettaviaan.

Olen presidentin sanoista ylpeä.

Mitä tahansa tutkimuksia katsoo, terveyden- ja sairaanhoitotyötä tekevät kokevat väkivaltaa ja sen uhkaa runsaasti. Jo kymmenen vuotta sitten joka kolmas terveysalan työntekijä kertoi altistuneensa väkivallalle useita kertoja vuoden aikana. Uudempien tietojen mukaan esimerkiksi ensihoitajista 90 prosenttia on kokenut työssään uhkaavia väkivaltatilanteita, joka neljäs suoraa väkivaltaa. 

Turvalliset työolot ovat sosiaali- ja terveysalalle tärkeä vetovoimatekijä. Jokainen hoitaja tekee työtään henkensä pitimiksi. Mutta pitääkö auttavaa työtä tehdä myös henkensä kaupalla? Meidän olisi mietittävä uudelleen, mikä laillinen velvollisuus hoitotyöntekijällä on hoitaa ihmistä, joka hyökkää hänen kimppuunsa. Onko potilasturvallisuus niin tärkeä asia, että potilaan oikeudet menevät hoitajan työturvallisuuden ohi? Seurauksena kun voi olla kaksi potilasta yhden sijasta.

Viime vuonna sisäministeriö ohjeisti pelastuslaitoksia hankkimaan ensihoitajille ja palomiehille luodinkestävät kypärät ja suojaliivit. Ne olivat monessa työpaikassa jo valmiiksi käytössä. Vaatimuslistalla oli sen sijaan poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta tuttu rangaistus myös hoitotyöntekijöiden kimppuun hyökkääville.

Nyt esimerkiksi ensihoitajan lyömisestä voi selvitä muutamalla päiväsakolla, eikä hoitajien uhkaamisesta koidu aina minkäänlaisia seurauksia. Hoitohenkilökuntaan kohdistuvista rikoksista ja niistä säädetyistä rangaistuksista tulisi siis säätää tarkemmin rikoslain pykälissä. Uhreille maksettavien korvausten ja rangaistusten tulisi myös tuntuvasti nousta, jotta viesti olisi selkeä.

Asia on tärkeä, mutta valitettavasti myös henkilökohtainen. Pelkästään viime vuonna useampi potilas uhkasi vahingoittaa minua ja kollegoitani. Läheltä piti -tilanteissa potilas kävi melkein työkaverieni päälle mässäillen väkivaltafantasioilla. Lisäksi vältimme täpärästi useamman potilaan lyönnit ja potkut ja neuvottelimme itsemme pois monista uhkaavista tilanteista. Myös potilaiden läheiset ja saattajat uhkailivat, kiroilivat ja uhkasivat vahingoittaa meitä erilaisissa hoitotilanteissa.

Onnella ja taitavien kollegoideni tuella selvisin raskain mielin näiden tilanteiden jälkeen kotiin. Aina en ole ollut sairaanhoitajan urallani niin onnekas. Laskettaessa mukaan sosiaalialan työntekijät, sosiaali- ja terveysalan ammateissa työskentelee arviolta yli 40 000 työväkivallan uhria. Se on liikaa, ja enemmän kuin monessa muussa ammatissa yhteensä.

Haluan henkilökohtaisesti kiittää presidentti Niinistöä, koska hän piti tarpeellisena ottaa asian esiin. Toivon, että hänen sanansa saisivat aikaan muutoksen. Tämän epäkohdan poistaminen tekisi jokaisesta työpäivästäni turvallisen, eikä läheisteni tarvitsisi pelätä, palaanko ehjänä kotiin seuraavasta työvuorosta. Presidenttikään ei tosin pysty muuttamaan ihmisten asenteita ja käytöstä yksin. Siinä hän, minä ja kollegani tarvitsemme sinun apuasi.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.