Lähtöpaikka. Tässä Lohjan sairaalan A-ovella kenttäjohtaja Janne Keto ja kätilö Katri Johansson tapaavat kentälle lähtiessään. Tositilanteessa Janne odottaisi jo autossa ja ovi olisi Katrille auki. Kuvat: Jaakko Martikainen

Lohjalla kätilö lähtee ambulanssiin, kun riskinä on matkasynnytys: ”Kätilön näkeminen on parasta kivunlievitystä”

Lohjalla ensihoito ottaa mukaansa kätilön, kun synnytys uhkaa tapahtua jo ambulanssissa.

Kaikki alkoi pari vuotta sitten kätilöiden ja ensihoidon kahvipöytäpuheista. Kätilöt olivat lukeneet lehdestä, että Lahdessa kätilö lähtee ambulanssin mukaan, kun on matkasynnytyksen riski. Samaan aikaan Husin Lohjan alueella matkasynnytysten määrä nousi. Vuonna 2016 matkasynnytyksiä oli kolme, mutta vuonna 2017 niitä oli jo seitsemän. Voitaisiinko samaa kokeilla meillä?

Lohjan alueen ensihoidon kenttäjohtaja Janne Keto lähti edistämään asiaa. Nyt Kätilö kentällä -malli on jo vakiintunut käyttöön.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Kun hätäkeskukseen tulee puhelu mahdollisesta matkasynnytyksestä, kenttäjohtaja soittaa salivastaavalle kätilölle: Mikä tilanne synnytyssaleissa on? Pystyykö kätilö lähtemään mukaan?

Mukaan lähtevät ovat kokeneita kätilöitä.

– Olemme tässä mielellämme mukana. Tämä toi uutta meidänkin työhömme. Yhteistyö ensihoitajien ja kätilöiden välillä on ollut kitkatonta ja vaivatonta, kertoo kätilö Katri Johansson, joka oli mukana jo mallin suunnittelussa.

Projektin myötä kätilöt saivat uudet ulkokäyttöön sopivat varusteet: matkasynnytyslaukun, takin, housut ja kengät, mikä on tärkeää jo työturvallisuuden vuoksi. Asusta on hyötyä myös siirtokuljetuksissa.

Lohjan sairaalan kätilöt ovat olleet jo pitkään mukana siirtokuljetuksilla Helsinkiin. Lohjalla synnytetään, jos raskausviikkoja on vähintään 35. Jos synnytykseen liittyy riskejä, kuten vaikea raskausmyrkytys, tuleva äiti siirretään synnyttämään Helsingin Naistenklinikalle.

Uudessa toimintamallissa kätilö lähtee pisimmillään lähes sadan kilometrin päähän Raaseporin rannikolle. Hankoon on etäisyyttä yli 80 kilometriä. Alueen pohjoisimpana oleva Karkkila on 50 kilometrin päässä.

Aina matkasynnytys ei liity pitkään välimatkaan. Keskimäärin äidit ovat asuneet 20–30 kilometrin päässä sairaalasta, ja silti on tullut hoppu. Lähin on asunut kilometrin päässä. Yksikään matkalla synnyttäneistä ei ole ollut ensisynnyttäjä. Jo aiempi synnytys tai synnytykset ovat olleet nopeita.

 

Kätilö ottaa mukaan kenttälaukun, jonka valikoima täydentää ambulanssin varustusta. Laukku sisältää muun muassa

  • Kohtua supistavaa lääkettä
  • Ompelutarvikkeet repeämiä varten
  • K-vitamiinin, jonka antaminen vastasyntyneelle on rutiini
  • Välineet vauvan hengityksen tukemista varten
  • Istukkapussin 
  • Avaruuslakanan
  • Sakset mahdollista episiotomiaa varten. Niitä tarvitaan harvoin, sillä enemmänkin jarrutellaan, ettei vauva syntyisi liian nopeasti.

 

Lohjan paloasema sijaitsee vajaan kilometrin päässä sairaalasta. Ensihoidon kenttäjohtaja lähtee sieltä ja noutaa kätilön autoonsa Lohjan sairaalan A-ovelta.

Äidin luo kiitänyt ambulanssi tulee usein heitä vastaan matkalla. Kun kätilö tapaa äidin, hän tekee tilannearvion yhdessä ensihoitajien kanssa.

– Kätilöt osaavat lukea synnytyksen merkkejä aivan eri tavalla, sillä heillä on takanaan tuhansia vastaavia tilanteita. Itse olen ollut 21 työvuoteni aikana viidessä matkasynnytyksessä, Janne kertoo.

Lohjan alueen ensihoitotehtävistä vain 0,25 prosenttia on synnytyksiä.

– Pääsääntöisesti matkasynnytykset menevät hyvin, mutta jos vauva on esimerkiksi perätilassa, niin kyllä siinä tukea kaivataan.

Kätilö ohjaa ja opettaa ensihoitajia. Tarkoitus on varmistaa turvallinen synnytys, mutta myös lisätä ensihoitajien taitoja sellaista tilannetta varten, jossa ei ehkä olekaan kätilöä.

Joskus vauva on jo syntynyt kotona, kun ensihoito on päässyt perille. Jos ollaan ambulanssissa ja äidille tulee voimakas ponnistamisen tarve, auto pysäytetään ja synnytys tapahtuu parkissa.

Sairaalan ulkopuolella ei anneta varsinaista kivunlievitystä, sillä vauvan voinnista ei ole vielä tietoa.

– Kätilön ilmaantuminen paikalle on parasta kivunlievitystä. Usein huomaa, miten äiti oikein huokaisee helpotuksesta, Janne kuvailee.

Joskus perhe yllättyy siitä, että paikalle tulee niin paljon väkeä. Jos lähtö on korkeimman riskin tehtävä, ambulanssin ja kenttäjohtajan lisäksi paikalle lähtee myös lääkärikopteri. Kopterissa on mukana esimerkiksi hätäverta siltä varalta, että synnyttäjä vuotaa pahasti. Kopterin laskeutumista turvaa vielä paloauto.

Kanta-asiakkaasta ei voi ehkä vielä puhua, mutta yksi äiti on ollut Kätilö kentällä -asiakkaana jo kaksi kertaa. Hän on ollut systeemiin enemmän kuin tyytyväinen.

Tänä vuonna ensihoidon ja kätilön yhteislähtöjä on ollut kolmetoista. Neljä vauvaa on syntynyt sairaalan ulkopuolella, muuten on ehditty sairaalaan. Viime vuonna lähtöjä oli kahdeksantoista ja vauvoista kuusi syntyi matkalla tai kohteessa.

– Päämäärä on aina ehtiä sairaalaan. Vajaa kolmannes tilanteista on sellaisia, että vauva ehtii syntyä kotona tai matkalla, Janne kertoo.

Kätilöiden matkoihin käyttämä aika on jäänyt yllättävän lyhyeksi: keskimäärin kenttäreissulla on kulunut 44 minuuttia.

Jos lapsi ei ole syntynyt ennen sairaalaan pääsyä, ensihoitajat jäävät seuraamaan synnytystä työtilanteen niin salliessa. Synnytyksen seuraaminen on tilaisuus oppia.

Joskus käy niin, että synnyttävän äidin kanssa käydään ensin Lohjan sairaalassa aloittamassa hoito ja matkaa jatketaan sitten Helsinkiin.

Puoliso ajaa usein sairaalaan ambulanssin perässä, mutta niinkin on käynyt, että isä on jo odottamassa sairaalan ovella, kun ambulanssi tulee perille.

– Siihen pyritään, että jos puoliso on paikalla, hän saa leikata napanuoran ambulanssissa aivan kuin sairaalassakin.

 

10 pisteen vauva. Kuva on Lohjan sairaalan synnytysosaston Instagramista toukokuulta 2019.

 

Janne tietää, että kätilöt ja ensihoito tekevät vastaavanlaista yhteistyötä Lohjan ja Lahden lisäksi ainakin Oulussa, Kuopiossa ja Tampereella.

Lohjalla uudesta toimintamallista on tullut pelkkää positiivista palautetta. Niin perheiltä, kätilöiltä ja ensihoitajiltakin.

– Aiemmin kätilöt ja ensihoitajat eivät ole juurikaan olleet tekemisissä. Ennen me ensihoitajat vain tulimme synnytysosastolle naama punaisena paareja työntäen. Yhteistyö on parantunut tosi paljon.

Kun Janne valittiin tänä syksynä vuoden ensihoitajaksi, hän sai ylistävän viestin eräältä äidiltä. Perheelle oli jäänyt synnytyksestä kaikesta huolimatta hyvä muistijälki.

– Sen parempaa kiitosta ei voi saada.

Lue lisää:

Tehtävänä matkasynnytys - joskus kohteeseen astellaan nokisin saappain

Vauva syntyi matkalla, ensihoitaja sai kutsun kastajaisiin

Kätilö saattaa Lapissa synnyttäjät: "Joskus sairaalaan on menty jarrut kirskuen jalkakäytäviä myöten"

 

 

Mainos
Mainos