Kuva: Unsplash

5 syytä, miksi hoitajat pakenevat hoitoalalta

Viime aikoina julkisuuteen ovat nousseet alanvaihtajat, jotka ovat lähteneet pois hoitoalalta. Jopa vasta muutaman vuoden hoitajina työskennelleet ovat valmiita nostamaan kytkintä. Silloin ei ole kyse hoitoalan vetovoimaisuuden parantamisesta, vaan työnantajien pitovoimasta.

Tehyn teettämän tutkimuksen mukaan 85 prosenttia erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista on miettinyt sote-alalta lähtöä. Heidät pitäisi alalla muun muassa ammattikoulutetun hoitajan työn vaativuutta vastaava palkkaus, kohtuullinen työmäärä ja hoitotyön järkevä resursointi. Siis aivan perusasiat. Seuraavana on viisi asiaa, joiden vuoksi hoitajat lähtevät mielestäni pois hoitotyöstä.

 

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

1. Matala palkka ei motivoi jatkamaan

Hoitajien työ on vastuullista, rankkaa ja vaatii paineen- ja stressinsietokykyä. Samalla potilasmäärät, tulosvaatimukset, erilaiset hoitoalan tehtävät ja tehtäväsiirrot hoitajille ovat huomattavasti lisääntyneet. Hoitoala vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja lisääntyvää teknistä osaamista korvaamattoman inhimillisen hoitotyön rinnalla.

Edellä mainitut asiat eivät näy riittävällä tavalla peruspalkassa, palkanlisissä tai hoitajan ostovoimassa. Huono palkka laskee sekä hoitoalan vetovoimaa että työnantajien pitovoimaa. Jos saman tai paremman palkan saa muualta vähemmällä vastuulla, valinta on selvä. Siksi meillä ei ole varaa olla korottamatta hoitoalan palkkoja.
Hyvä kokonaispalkka on yksi keskeisistä kilpailuvalteista myös maailmanlaajuisessa hoitajapulassa. Kansainvälisissä vertailuissa muun muassa suomalaisten sairaanhoitajien palkkataso on elinkustannukset huomioituna Pohjoismaiden alhaisin.

 

2. Hoitotyötä tehdään johtamisvajeessa

Älykkäästi ja reilusti johdetulla hoitotyöllä on muutakin arvoa kuin hyvä työviihtyvyys. Se parantaa muun muassa potilasturvallisuutta, edistää uusien hoitokäytäntöjen käyttöönottamista ja lyhentää potilaiden hoitojaksoja. Hoitohenkilökunta vaihtuu harvemmin ja voi paremmin työpaikassa, jossa esimiestyö toimii. 

Hoitotyön esimiesten vähentäminen tai heidän hallinnollisten tehtäviensä ja henkilöstömäärän laajentaminen on ollut viime vuosina silmiinpistävää. Esimiehet voivat joutua esimerkiksi paikkaamaan hoitajapulassa työntekijöilleen kuuluvia työvuoroja. Kaikki häviävät työyhteisössä, jossa hoitotyön esimies ei ehdi kuormitukseltaan olla hoitohenkilöstön käytettävissä. Syntyy kallis johtamisvaje, jossa esimiestason ratkaisujen tekeminen siirtyy pakosta hoitajien lisätyöksi.

 

3. Pula hoitoalalle koulutetuista työkavereista

Osaavasta ja koulutetusta hoitohenkilökunnasta on jo monin paikoin pulaa, eikä yhdenkään hoitajan poissaoloon olisi varaa. Tilanne esimerkiksi vanhustenhuollossa muodostui niin kriittiseksi, että henkilöstömitoituksen turvaaminen oli pakko kirjata kiireellä lakiin. Vanhustenhuolto ei ole suinkaan ainoa hoitoalan työpaikka, jossa on eletty haamuhoitajien, sijaispuutosten ja sijaisten rekrytointikieltojen näännyttämää arkea.

Julkisuudessa on puhuttu paljon lisäkäsistä, joita hoitoalalla tarvitaan. Se kuvastaa ajattelumallia, jossa kenestä tahansa ihmisestä on apua hoitotyössä. Se ei pidä paikkaansa. Riittävä henkilöstömitoitus ja ammatillinen osaaminen ovat välttämättömiä asioita hoitotyössä. Ne vähentävät muun muassa kuolleisuutta ja poikkeamia hoidossa.

On selvää, etteivät mitkään muut ammattiryhmät voi korvata ammattikoulutettujen hoitajien osaamista. Sen sijaan hoitajat tulisi vapauttaa avustavista tehtävistä tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. On järjetöntä haaskata työnantajan rahaa ja keskeyttää jatkuvasti ammattikoulutettujen hoitajien työ lattioiden luuttuamisen, kokkaamisen, roskahuollon ja hyllyttämisen vuoksi. Se ei kuitenkaan voi johtaa tilanteeseen, jossa ammattikoulutettu hoitaja joutuu oman työnsä lisäksi valvomaan tai johtamaan avustavia tehtäviä tekevien työtä.

 

4. Jatkuva aliresursointi ja eettinen kuormitus näännyttävät

Koulutettujen hoitajien työ on rekisteröityä, lait ovat varsin tiukat, on eettistä velvoitetta, ilmoittamisvelvollisuuksia, vaitiolovelvollisuutta ja vaade pitää huolta potilas- ja työturvallisuudesta. On tiukasti määritelty, millainen hoitotyö on kelvollista, muuten hoitaja voi istua syytetyn penkillä oikeudessa. Kun työtahti ja tehostamistoimet on mitoitettu yli inhimillisen sietorajan, järkevä ihminen äänestää jaloillaan. Kenenkään ei tarvitse elää jatkuvassa pakkotahtisessa työssä hoitovirheiden, työkuorman alle nääntymisen ja asiakasväkivallan pelossa.

Hoitotyöstä pois lähteneet ammattilaiset puhuvat järjestäen eettisestä kuormituksesta. Siitä, ettei ihmisiä voinut hoitaa niin hyvin kuin olisi kyennyt ja mikä olisi ollut eettisesti oikein. Onkin helpompaa yliviivata budjetista hoitotyön kuluja, kun sanoa se epätoivoisesti apua tarvitsevalle katsoen häntä suoraan silmiin. Myös työkyvystä huolehtiminen ja työstä toipuminen on erityisesti kiireisessä kolmivuorotyössä haastavaa. 

Ei ole mitään viitteitä siitä, etteikö hoitotyön kuormitus vielä lisääntyisi, vaikka hoitotyöstä on otettu ajat sitten löysät pois. Hoitajat ovat eläneet vuosikymmeniä kestäneellä säästökuurilla. Nyt hoitajia yritetään hyssytellä puheilla esimerkiksi robotiikasta. Sen toimiva soveltaminen hoitotyön arkeen on aikaa, rahaa ja johtamisosaamista vaativa projekti. Tarvitaan vielä rutkasti hoitajien lisäkouluttamista ja totuttelua robottiin hoitotyötä avustavana laitteena.

 

5. Koulutus ja urapolut on saatava kuntoon

Hoitajapula juontaa juurensa myös hoitoalan perusopintojen houkuttelevuuteen. Jos palkkaus ja työolot eivät ole kunnossa, hakijoita hoitoalan koulutuksiin ei ole. Tämä näkyy esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa, jonka hakijamäärät ovat suorastaan romahtaneet.

Maailman parhaisiin lukeutuva suomalainen terveydenhuolto on perustunut korkealuokkaiseen koulutusosaamiseen. Nyt koulutusleikkaukset ovat iskeneet hoitotyön opetukseen. Säästökuurit ovat karsineet lähiopetuksen ja ohjauksen minimiin. Vastuu kliinisen hoitotyön opettamisesta on siirtynyt yhä enemmän työssään kuormittuneille hoitajille. On syytä kantaa huolta myös opiskelijoiden jaksamisesta ja oppimistuloksista.

Kunnianhimoisilta hoitajilta puuttuvat myös järkevät ja taloudellisesti motivoivat urapolut. Työntekijä on hoitoalan urallaan varsin nopeasti huipulla lisä- ja täydennyskoulutuksistaan huolimatta. Esimerkiksi kolmivuorotyöstä esimiestehtäviin siirtyminen vaatii johtamiskoulutuksen, muttei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa.

 

Valtiolla ja kunnilla näyttää siis olevan varaa kouluttaa kymmenillä tuhansilla euroilla hoitaja tai hoitotyön esimies, joka voi olla töissä hoitoalalla muutaman vuoden. Mutta laadukkaaseen hoitotyön koulutukseen, kuoppapalkan korotukseen, hoitoalan työolojen kuntoon laittamiseen ja työn rajaamiseen hoitajille kuuluviin tehtäviin meillä ei ole varaa. Miten paljon hoitotyötä voi vielä halpuuttaa? Sitä monen hoitoalan ammattilaisen ja kansalaisen on vaikea ymmärtää.

Lue myös: Psykologinen turvallisuus hoitajan työpaikalla

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Kommentit

Käyttäjän Riikka kuva

Pakkorokotukset. Miksi sitä ei mainita?
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Mielestäni nämä ovat suurimmat syyt, mutta yksilöllisiä tekijöitä on useita. Tartuntalain mukaisten rokotusten ottaminen voi toki olla jollekin henkilölle syy vaihtaa alaa.

Käyttäjän Tuleva ex-hoitsu kuva

22työpäivää hoitajan uraa jäljellä ja melkosen monta päivää takana. Viimeisin työpaikka psyk.asumisyksikkö ja piikkipakko sielläkin vaikka mielestäni asukkaat eivät kuulu riskiryhmään, mutta asiaa ei ole kukaan muu tulkinnut kuin työnantaja joka rakastaa rokotteita. Yhden varoituksen olen saanut ja nyt kuljen maski naamalla. Mielestäni esim.hygienia hoitajan pitäisi AINA käydä tekemässä tarkistus kuuluuko ko.paikka niihin, joissa rokote otettava. Mutta toisaalta ihmisellä on vapaus valita mitä työtä tekee ja vaikka hoitotyöstä pidin, silti mielelläni alaa vaihdan ja tiedän töitä tulevaisuudessa olevan :)
Käyttäjän Hohhoijaa kuva

Eli siis uhriudut kun työpaikkasi haluaa pitää huolta potilasturvallisuudesta? Haluaisin kuulla edes yhden järkevän perustelun sille miksi hoitaja ei ottaisi rokotetta.
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Poistin vastauksen. Kommenttikentässä on tarkoitus käydä keskustelua eikä haukkua toista osapuolta, vaikka tunteet välillä kuumenisivatkin. Pidetään keskustelu Mainio-blogissa asiallisena. 

Käyttäjän Vierestä seurannut kuva

Anafylaksia Siinä aika pätevä syy.
Käyttäjän Leena kuva

No minkä takia et halua influensa rokotusta? Sehän on vain hyvä asia sekä itsesi ja potilaan/hoidettavan kannalta.
Käyttäjän Hoitsu kuva

Eipä se rokotuskaan mitään takaa. Vaikka asukas/potilas ja henkilökunta olisi rokotettu, mutta kun influenssaa sairastava omainen ei ymmärrä pysyä kotona ja tuo tautinsa omaiselleen niin siinä sitä sitten ollaan.
Käyttäjän Ex-sotelainen kuva

Ehdin viime hetkellä "pakoon" toiselle alalle ennen tartuntatautilain muutosta. Tämän jälkeen organisaation johto on vaatinut 100% influenssarokotuskattavuutta koko henkilöstöltä, vaikka asiakkaat kulkevat ihan normaalisti kaupassa, päiväkodeissa, busseissa... Sote-alalla lisäkoulutuksineen 8 vuoden työkokemuksella palkka oli n. 2500e/kk, eikä mahdollista neuvotella palkkaa suuremmaksi. Nyt IT-alalla puolen vuoden työkokemuksella yli 3200e/kk ja vuosittaiset palkkaneuvottelut tiedossa. Miksi olisin jäänyt?
Käyttäjän Tuuli  kuva

Auttisikohan adressi jotain 🤔
Käyttäjän Anttiolavi Salonen kuva

Hyvä kirjoitus Jan. Lisäisin vielä tähän, että hoitoalalla tapahtuu hurja määrä siirtymistä pois itse perustehtävistä kohti hallinnollisia tehtäviä. Myös jatkuva pako alan sisällä vähemmän "rikkoviin työtehtäviin" on ymmärrettävää, koska koulutetut hoitotyön ammattilaiset eivät näe "valoa" tunnelin päässä pitkän aikavälin tähtäimellä. Kyynisyys kasvaa nopeasti, kun #palkat ovat mitä ovat ja käteen jää useimmiten loppukuusta luottokortilla eläminen. Näkisin, että palkkojen korjaaminen ratkaisisi monen kohdalla motivaation säilymisen perustyötä kohtaan.
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Tuo on kyllä totta, että kliininen hoitotyö on vain yksi vaihtoehto laajalla sote-alalla. Toivotaan parasta mahdollista tulosta Tehyn liittokierrokselta tänä keväänä. Palkkojen korottaminen ei ole neuvottelijoille aivan helppo tehtävä.

Käyttäjän Anttiolavi Salonen kuva

Eikä kuulukaan olla. Perustelut ovat kuitenkin olemassa, ja ne ovat vedenpitäviä. Yhteiskunnassa nyt yksinkertaisesti vaan on sellaisia asioita, jotka pitää hoitaa. Terveydenhuolto ja sote - palvelut ovat yksi sellainen asia. Peruspalvelut joihin nämäkin kuuluvat joko hoidetaan silloin kun tarve ilmenee, tai sitten ei hoideta - ja ongelmat, monimutkaistuvat, muuttuvat hankalammin ja kalliimmalla hoidettaviksi. Muuttoliike hoitoalalta on selvä. Riskinä on, että sote-palveluiden tarpeeseen ei vastata tarpeen edellyttämällä tavalla, kuten esimerkiksi taannoisessa ESPERI CARE:n tapauksessa kävi ilmi. Hintaa hoitamatta jättämiselle saadaan kyllä kerrytettyä, kuten suunta on ollut. Kuinka kauan tätä hintaa sitten halutaan kerryttää. Se lienee kysymys johon pitäisi hyviä vastauksia saada palkkaneuvotteluissa.
Käyttäjän Uupunut sh kuva

Vanhuspuolella sairaanhoitajan työtä ei arvosteta, kaikki vain sairaanhoitajalle kuuluvat työt täytyy tehdä nopeasti perushoitotyön ( ja pyykinpesun, keittiötöiden yms. ) ohessa. Sh on laskettu aina ”kenttätyöhön”, vaikka olisi näytteenottoa, lääkejakoa / -tilauksia, lääkärinkierto ja määräysten täytäntöönpanoa jne. Asiat ovat kuitenkin tärkeitä ja vaativat huolellisuutta, joten ne pitäisi saada tehdä rauhassa.... ei niin, että tiedät lähihoitajien kiukkuisena jupisevan itsekseen, että ”missä se sh taas luuraa” tai niin, että työsi keskeytetään ja sinua tullaan pyytämään apuun vaikka asukkaan nostamisessa pyörätuoliin.
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Totta. Jatkuvat keskeytykset ja avustavien tehtävien tekeminen voivat olla vaarallisia sekä hoitajalle että hoidettavalle.

Käyttäjän Sari kuva

Ilta-aamua ei voi enää tehdä joten lastenhoitokuviot vaikeutuvat. Käytännössä päiväkotia pitäisi vaihtaa, mutta vuoropäiväkotiin ei "kriteerit" täyty. Joka kolmas työvkl 4 ja 5 vuotiaat ovat ilman äitiä tai äiti ottaa palkatonta. Mielummin lähden vaikka opiskelemaan uutta alaa missä tämmöisiä työaika pakotteita ei ole!
Käyttäjän Aki Nieminen kuva

Noista kriteereistä ehkä voisi reklamoida tilanne kuvaten riittävän korkealle taholle?
Käyttäjän Pk kuva

Olisin vielä hoitoalalla ellei potilas olisi pahoinpidellyt. Jäi niin fyysinen kun psyykkinen vamma. Fyysinen vamma ajoi muihin työtehtäviin.
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Todella kurjaa kuulla tuollaista.

Käyttäjän Ex-hoitaja kuva

Kyllä tuo sosiaali-ja terveysala tuli koettua ja nähty. Liian kova tahti, liian paljon tehtävää, arvostuksen puute, työolot hirveät osissa paikoin ja vaikka tuntui, että asui työpaikalla niin palkassa se ei koskaan kyllä näkynyt. Nytpä olenkin jokaiselle joka hoitajaksi haaveilee todennut, että paskaa lapomaan vanhuksilta vaipoista kun esimies roikkuu puussa ja paskoo niskaan. 7v meni ja totesin, että kiitti mulle riitti ja kyllä kannatti.
Käyttäjän Hoitaja kuva

Näen että hoitajat palavat loppuun. Ja ei huolehdita tytöhyvinvoinnista. It-myynti-ym aloilla ihmisillä on mahdollisuus käydä salilla työpäivän aikana, jossain jopa nukkua päikkärit. On kaikenlaisia liikunta-kulttuuri-lounas seteleitä, kattava työterveys yksityisellä jne jne. Ei ne tietenkään ole ne tärkeimmät, mutta mielestäni työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittava. Mun kokemus terveysalalla 10e matkasetelei/kk ja 1 tyky vuodessa...
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Olen myös hyvin huolissani hoitajien jaksamisesta. Työsuhde-etuja on ainakin isommissa sairaanhoitopiireissä, mutta niitä voisi kehittää enemmän yhdessä hoitajien kanssa.

Mainos
Mainos