Kuva: Pixabay

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka pohjoismaiden häpeäpilkku

Sairaanhoitajaliitto julkaisi tiedotteen, jossa tehtiin palkkavertailu islantilaisten, norjalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja suomalaisten sairaanhoitajien palkkoilla. Suomalaiset sairaanhoitajat saavat vertailussa pienintä palkkaa. Peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2 445 euroa kuukaudessa. Elinkustannukset huomioituna palkkataso on kaikista Pohjoismaista alhaisin.

Suomalainen sairaanhoitaja ei kuro pohjoismaalaisia kollegoitaan kiinni missään uransa vaiheessa. Myöskään työkokemus ei näy palkassa samalla tavalla kuin muualla. Tämä herättää syystä närkästystä suomalaisissa sairaanhoitajissa. Moneen hoitoalan työpaikkaan haetaan lisä- ja täydennyskoulutettuja hoitajia, mutta lisäkouluttautuminen on järkevän palkkakehityksen näkökulmasta Suomessa usein turhaa.

Suomessa ei siis haluta maksaa sairaanhoitajille reilua palkkaa. Se on nähty vuosikymmenet, kun poliittisissa puheissa hoitohenkilökuntaa on kiitelty arvokkaasta työstä. Sen jälkeen takki on käännetty ja hallitus joukkojensa etunenässä on käynyt kikyttämässä hoitajien kukkarolla. Näin on pyritty kaikin keinoin halpuuttamaan arvokkaaksi kutsuttua hoitotyötä.

Mainos (teksti jatkuu alla)
Mainos

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat myös yli vuosikymmenen puuhastelleet samapalkkaisuuden parissa. Sen tuloksena palkkatasa-arvo on kaventunut naurettavan hitaasti. Miesvaltaisiin aloihin verrattuna hoitoalan palkkoja pitäisikin korottaa vuosittain parilla prosentilla. Palkkatasa-arvoon päästäisiin valtion samapalkkaisuusohjelmaan suuntaamilla varoilla noin vuosikymmenessä. Nykymenolla se voidaan ehkä saavuttaa vuoteen 2090 mennessä. Muun muassa näistä syistä SuPer ja Tehy ovat esittäneet ohjelmaa, jolla saavutettaisiin palkkatasa-arvo ja hoitajat pysyisivät alalla. 

Hoitoalan halpuuttamista ajaneen politiikan lopputulos on, että Suomessa sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio on 3 035 euroa kuukaudessa. Se jää satoja euroja pelkästään suomalaisten palkansaajien keskipalkan alapuolelle. Harva sairaanhoitaja näkee tosin koskaan tuollaista summaa tilillään. Laskettu kokonaisansio kun pitää sisällään esim. vuorotyö-, erillis- ja kokemuslisät ja ylityökorvaukset.

Esimerkiksi yhden lääkärin keskimääräisellä kuukausipalkalla voisi palkata noin kolme sairaanhoitajaa töihin. Hoitoalan palkkojen surkeutta kuvaa hyvin, että sairaanhoitajan palkka on hoitajista parhaimmasta päästä. Vastauksena hoitajapulaan koulutetaan parhaillaan muutamassa kuukaudessa valmistuvia hoiva-avustajia. Se tarkoittaa, että alin palkkaluokka esimerkiksi hoiva-alalla karkaa entistä alemmas.

On siinä hilkulla, miten sairaanhoitajankaan peruspalkalla pärjää maailman kärkeen sijoittuvassa verotusmaassa. On aivan selvää, että jo nyt iso osa hoitajista harkitsee alan vaihtoa. Palkka kun ei millään tavalla vastaa hoitotyön jatkuvasti kasvavia vaatimuksia. Monen hoitajan mielestä saman tai paremman palkan saa muulla alalla helpommin ja vähemmällä vastuulla. Osa keikkuu jo perheensä elättääkseen kahden työn loukussa esimerkiksi jalkapallovalmentajasairaanhoitajana, vartijalähihoitajana tai taksinkuljettajaensihoitajana.

Suomi on ajanut palkkapolitiikallaan karille ja törmännyt myös kansainväliseksi äityneeseen hoitajapulaan. Se kuormittaa jo selvästi työnantajia ja hoitajia esimerkiksi sijaispulana. Suurin osa kansainvälisistä hoitajien rekrytoinneista suuntautuukin Suomen sijasta muihin Pohjoismaihin.

Hoitajakilpailuun osallistuvat myös useat muut maat. Esimerkiksi Saksa kamppailee hoitajapulansa kourissa ulkomailta tarjottavien valehoitajien kanssa. Monissa maissa on herätty hoitajapulan tarkoittavan muun muassa hoitojonojen pidentymistä, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden sulkemista ja läheisten jäämistä tahtomattaan omaishoitajiksi. Tässäkö on myös pihin Suomen tulevaisuus?

Suurinta yhteisten varojen hukkaamista on korkeasti koulutettujen ja kielitaitoisten suomalaisten sairaanhoitajien aivovuoto muihin maihin. Syitä on monia, mutta kärkeen nousee esimerkiksi Norjaan muutossa parempi palkka. Vastavalmistuneen sairaanhoitajan kannattaa myös harkita lähtöä Ruotsiin. Sairaanhoitajapulan vuoksi siellä on jälleen nostettu vastavalmistuneiden palkkoja. 

Hoitoalan vetovoimaisuuden lisääminen, laadukkaan hoitotyön säilyttäminen ja kokeneiden hoitajien pitäminen alalla eivät onnistu poppakonstein. Siinä eivät auta juhlapuheet, ei hoitajien koulutusten aloituspaikkojen lisääminen tai halpatyövoimalla kikkailu. Siksi hoitotyön halpuuttamisen on loputtava ja kunnon työstä on maksettava hoitajille kunnon palkka.

Lue myös: Hoitotyö on helppoa.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

 

Kommentit

Käyttäjän Maria K kuva

Painavaa asiaa niinkuin aina, kiitos siitä! Toivoisin kuitenkin tarkkuutta faktoihin. Väite, että yhden lääkärin palkalla palkattaisiin kolme sairaanhoitajaa on hämmentävä, sillä niin kaukana se on todellisuudesta! Toivoisin että tutustuisit terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevien yleislääkärien palkkoihin vaikka työehtosopimuksista, koska todellisuus ei vastaa mielikuvia eikä tilastoja, sen paremmin kuin sairaanhoitajienkaan kohdalla. Epätarkat kärjistykset ja virheelliset vastakkainasettelut toimivat meitä itseämme vastaan, koska ne herättävät vastareaktioita.
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

Kiitos kommentista. Lääkäriliiton selvityksen mukaan lääkärien säännöllisen työajan ansiot eri sektoreilla olivat 6 547 euroa kuukaudessa jo vuonna 2016. Siinä mielessä blogissa esitetty seikka ei ole epätarkka, eikä kyseessä ole kärjistys.  

Käyttäjän James kuva

Nyt ei kyllä Holmbergin matikka oikein aukea minulle.
Käyttäjän Kukka-Maaria kuva

Itseänikin pyydettiin Tampereen kautta Pohjois-Ruotsin 3 vuotta sitten töihin. Ei olisi tarvinnut muuttaa vaan työ olisi ollut 3 vkoa töissä ja 3 koti Suomessa tai 2 vkoa ruotsissa ja 2 vkoa kotona. Matkat ja asuminen työ maassa maksettaisiin. Kerrottiin että kielitaitoa ei tarvi olla ( ruotsinkielen taitoni ihan hyvä) alussa, siihen opetetaan. Palkka hyvä. Järjestelin jo papereita ruotsin sosiaaliterveysministeriön hyväksyntään ym. vaadittavia kirjallisia papereita. En sitten elämäntilanteen vuoksi halunnut lähteä, koin että minua tarvitaan toisaalla. Mutta kaikki se mitä tarjottiin tuntui aivan uskomattomalta. Kannustan kyllä nuoria ottamaan yhteyttä suomen ja Pohjoismaitten henkilöstöihmisiin ja kokeilemaan Pohjoismaissa työskentelyä, jos suomesta ei töitä saa. Suomalaisen naisen täytyy tukea ja kannustaa toista naista kaikissa asioissa. Suomalainen sairaanhoitajan koulutus on erittäin hyvä. Itse aikoinaan opiskelin Mikkelissä ja muistelen kaiholla hyviä opettajiani ja asiantuntijoitten luentoja opiskellessani.
Käyttäjän Nina Tavast kuva

Lääkäripulan vuoksi esim. Kymsoten lääkärien lähtöpalkkoja nostettiin vuoden alusta ad. n. 7500e/ kk ja tämä vain peruspalkka. Ostolääkärin hinta onki siten iha eriluokkaa eli n. 22000e/22 päivää. Että kyllä ihan asiaa blogaaja puhuu!!!!

Käyttäjän Anonyymi kuva

Hoitajille pitäisi perustaa jokin etujärjestö, joka pitäisi hoitajien puolta Suomessa näissä asioissa.
Käyttäjän Täti kuva

Hei, onhan meillä Tehy ja Super 😂😂😂
Käyttäjän Kukka-Maaria kuva

Mielestäni Tehy hoitaa hyvin hoitajien asioita, mitä olen lukenut epäkohdista mitä hoitajat ovat työurallaan kohdanneet. Mutta jokin hyvä henki, ilmapiiri on menetetty hoitoalalla 20vuodessa.Mistä se johtuu niin sitä voi pohtia. Opetustasosta, kirjallisuusmateriaalista kouluissa, onko jopa peruspsykologian ymmärtäminen käytännössä hukassa? Eli ihminen.
Käyttäjän Duunari kuva

Tästä hoitajien etuja ajavista tulee itselle mieleen aina se järjestäytyminen työpaikoilla ja asioiden hoito. Olen vaihtamassa erittäin hyväpalkkaisesta tehdastyöstä sairaanhoitajaksi ja olen opiskeluni aloittanut nyt työnohella. Tällainen järjestäytymisen kulttuuri ei tulisi kuuna päivänä kysymykseen tehtailla. Siellä ammattiliittoja arvostetaan ja niiltä saa tukea. Siellä jos ei meinaa saada jotakin asiaa järjestykseen mikä olisi vähintään kohtuullista mielestämme, niin sillloin ei tehdä ylitöitä kuukausiin, ei vuoronvaihtoja, ei jousteta. Kyllä työnantaja vähitellen tilanteeseen pemhiää, koska on yksinkertaisesti pakko. Hoitoalalla naureskellen lukenut jostain vuorokauden vuoronvaihtokiellosta sun muusta. Kyllä se muutos lähtee työntekijästä. Rivit suoriksi ja yhteinen päätös, että joustot loppuu nyt jos koetaan että kodellaan väärin. Kalpeana kuuntelin luokkakavereiden ja muutaman hoitoalan ystävänikin kehuskelevan ytk-jäsenyydellä. Ei ne edut ja palkat missään ilmaisiksi hyvää hyvyyttään ole työntekijöille annettu. Toivoisin alalle päästyäni päästä mukaan projektiin missä työntekijän ahneus ei aja ison kuvan edelle esimerkiksi ylitöiden tekemättömyydessä jos tilanne niin vaatii. Somessa voi ruikuttaa loputtomiin, jos ei meinaa asialle tehdä jotain oikeasti merkityksellistä ja konkreettista.
Käyttäjän Alipalkatut kuva

On myös paljon meitä, joilla tuosta 2445 peruspalkasta jää käteen kuussa n.1900-2000e verojen jälkeen. Arki ja päivätyössä esimerkiksi psykiatrisena sairaanhoitajana mielenterveystoimistossa ei voi lisiin vaikuttaa vaikka työ on hyvin haastavaa. Lisäkoulutukset, ammattitaidon kehittäminen ja kokemus eivät palkkaa muuta parempaan. Ei tällä palkalla kellekkään voi suositella opiskelua hoitoalalle. Palkka pysyy samana ja elämisen kulut nousevat jatkuvasti.
Käyttäjän Jan Holmberg kuva

On sietämätöntä, että esimerkiksi terapeuttisten taitojen lisäopiskelu ei näy psykiatrian poliklinikalla työskentelevän hoitajan palkassa juuri lainkaan tai lainkaan. Onhan työntekijä pätevöittänyt osaamistaan hoitotyön perustasosta huimasti, jos on esim. käynyt terapiakoulutuksen. Koulutuksesta saaduista työkaluista ja syvemmästä ymmärryksestä mielenterveyden häiriöistä on merkittävää hyötyä hoitajalle, asiakkaalle, hoitosuhteelle ja työnantajalle, vaikkaei hoitaja tekisi varsinaista terapiatyötä asiakkaansa kanssa. Ilman muuta tulisi maksaa parempaa palkkaa suhteessa lisä- ja täydennyskoulutuksen määrään erityisesti, koska lisäkouluttautumisesta koituu aina jotain kuluja työntekijän maksettavaksi ja työnantaja hyötyy lisäosaamisesta.

Käyttäjän SHTH kuva

Jos nyt voisin valita uudestaan, en koskaan enää opiskelisi saisaanhoitajaksi tai sotealalle ylipäänsä.... Kun joku lähellä oleva nuori on kertonut lähtevänsä hoitoalalle, olen katkaissut "sosiaalisen perimän vaikutuksen tehokkaasti" ja saanut käännettyä kaikkien heidänpäänsä eikä yksikään heistä päätöstään kadu nyt, kun palkka hädin tuskin kakskymppisenä on paljon parempi kuin minulla, sairaanhoitajalla joka on kouluttanut itseään vuosia ja tehnyt aina kahta-kolmea työtä. Nyt eläkeiän kynnyksellä eläkelaskelma on max 1500 €/kk keskieläkkeen ollessä n 1650-1700 €/kk. Eli hoitoalan työntekijät syöstään ikuiseen köyhyyteen, mikä kärjistyy sitten, kun pitäisi jäädä eläkkeelle. Mutta päättäjät luottavat siihen, että me teemme työtä myös eläkkeellä! Turha luulo. Yrittävät, ettei kannattaisi nostaa varhennettua eläkettä eikä kannata jäädä eläkkeelle ensimmäisenä mahdollisen ajankohtana. Ihan p...een p-puhetta (ei voi olla enää kiroilematta!). Nostan kaikki eläkkeet heti, kun mahdollista ja sijoitan ne esim asuntoihin, jolloin saan vuokrista eläketurvaa mikä kompensoi varhennuksen aiheuttaman 0,4 % leikkauksen per kuukausi. Älkää hyvät nuoret lähtekö SOTE-alalle ja te jotka jo olette, vaihtakaa alaa pikimmiten tai kääntäkää katseenne pikaisesti ulkomaille! Suomi ei välitä teistä ja hyvinvoinnistanne pätkääkään. SOTE-alan työntekijät ovat nyky-Suomen orjatyövoimaa ja tilanne on vain pahenemassa. Nyt puhutaan jo uudesta KIKY:stä sekä siitä, että ei sittenkään kannata asettaa hoitajakiintiöitä laitoksiin, koska muuten kotihoidosta katoavat työntekijät! Jos ei tekstistä tullut ilmi, niin olen totaalisen kyllästynyt tähän SOTE-alan työntekijöiden orjuuttamiseen. Se on aiheuttanut sen, että en arvosta suomalaista päätöksentekoa ja pahin on ollut viimeisin hallitus, joka on SOTE-ammattilaisten lisäksi kyykyttänyt opiskelijat, nuoret, syrjäytyneet, syrjäytymisvaarassa olevat, eläkeläiset ja eläinpolitiikkakin on ollut viime vuosituhannelta. En enää tunnista rakasta kotimaatani - Suomea. Ihmiset tekevät kotimaamme ja jokin on pahasti pielessä
Käyttäjän M N kuva

Matalan palkkatason lisäksi ihmettelen missä viipyy puhe siitä miten surkea on sairaanhoitajan autonomia työssään. Väitän, että autonomiaa lisäämällä vältyttäisiin monilta alanvaihdoilta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin työntekijöille teetetään parhaillaan tutkimusta työhyvinvointia lisäävistä ja huonontamista tekijöistä. Toistaiseksi näyttää siltä, että lähtöoletus on se, että ”duunarit” huijaavat ilman tiukkaa valvontaa. Yhtä kaikki, palkkatasoa ja autonomiaa lisäämällä päästäisiin sille tasolle, mitä kauniissa korupuheissa mm. politiikan tasolla annetaan hoitotyön arvoksi. Nim. Hoitotyöstä aikanaan yrittäjäksi vielä pienempien tulojen perässä
Mainos
Mainos