Mari Hakkarainen

Apua yläkerrasta

Vanhan Lastenklinikan käytävillä opittiin, ettei yläkerrasta tule pelkkä käsipari, vaan kokonaista osaamista, rauhaa ja ymmärrystä. Mari Hakkaraisen blogi avaa lempeästi, mutta tarkkanäköisesti ammattilaisuudessa piilevän hiljaisen yhteyden ja työkaveruuden voiman, kun katse riittää.

Kuva: Pia Inberg

Vanhalla lastenklinikalla laboratorio sijaitsi kahdessa kerroksessa. Kakkoskerroksessa sijaitsi polikliininen näytteenotto ja kolmannessa analytiikka. Päivystysaikaan polilla oli vain yksi hoitaja, jota yläkerrasta tultiin auttamaan tarvittaessa. ”Täytyy pyytää yläkerrasta apua”, tuumasi päivystäjä eräänä iltana ääneen. ”Oi, en tiennytkään, että tämä on niin vakavaa”, tuumasi potilaan äiti, pilke silmäkulmassaan tosin.

Työkaverin apu on monesti aivan välttämätön: joistain asioista ei vain voi suoriutua yksin. Kiireen keskellä toiset osaavat kädet ovat ihana helpotus. Upeinta on, että käsiparin mukana tuppaa tulemaan koko ammattilainen tietoineen taitoineen kaikkineen. Käsipari toteuttaa sitä, mitä omistaja taitaa ja tietää tarpeelliseksi tehdä.

Ammattilaisten kesken haastavista tilanteista saatetaan keskustella pelkin katsein. Kun rutiinia on riittävästi, pelkällä katseella voi sanoa paljon sellaista, jonka ääneen sanominen voisi johtaa väärinkäsityksiin. Lapsipotilaan verinäytteenottotilanteessa nyt pidä sitten kovaa kiinni voisi lapsen korviin kuulostaa pahalta, mutta katseella asia hoituu hienotunteisesti. Tämä tietenkin vaatii vahvaa rutiinia ja työkaverin tuntemista. Mutta oi, se on niin hienoa, kun se toimii: kuin saisi täydellisen syötön ja siihen täydellisen osuman.

Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Metropolian mainos.
Mainos päättyy

Hyvät työkaverit osaavat myös tsempata toisiaan, kun tiukka paikka tulee ja oma usko horjuu. Kun tavoite on sama, molemmat haluavat yhteistyön onnistuvan. Ahkeranpuoleinen kollega on arjen pelastus monesti ja eihän sitä laiskana kehtaa olla, kun toinen ahkeroi. Kollegan kanssa voi muodostaa mahtavan sparrausparivaljakon, sellaisen, joka ymmärtää puolin ja toisin myös, että joskus voi väsyttää.

Parhaimmillaan työkaveruus voi olla sitä aikuista ystävyyttä koko merkityksessään. Peilaussuhde, jossa reflektointia tapahtuu puolin ja toisin. Työkaveri voi olla se aikuinen ystäväsi, joka tuntee sinut ja tapasi hyvin, mutta toisella tavalla kuin muut läheisesi. Työkaveri on jopa velvoitettu antamaan palautetta sinusta ja sinun hänestä. 

Yhteistyön tulee jatkua silloinkin, kun kemiat saavat aikaan ei-toivotun-reaktion; on vain tarvottava eteenpäin yhdessä ja jos mieli tekee mököttää, työelämän realiteetit saattavat lopettaa sen lyhyeen. Samoin työelämän realiteetit tulevat vastaan, kun kahvitunnilla nauretaan yhdessä melkein pissat housussa; kun kahvitunti loppuu, on aika palata töihin.

Itse ainakin ajattelen mieluummin työkavereita aikuisina ystävinä ympärilläni, kuin niinä vaihtoehtoina, joita eräs menestyskirjailija tässä taannoin löysi ympäriltään.

Yläkerrasta voi ja saa pyytää apua. Terveydenhuoltoalalla sekin saattaa tulla toisinaan mieleen. Seuraavaksi parasta onkin sitten pyytää apua työkaverilta ja vice versa, antaa sitä itse.

Tehy-lehden kolumnisti Mari Hakkarainen
Kirjoittajana

Mari Hakkarainen

Olen laboratoriohoitaja, joka haluaa tutkiskella ihmisiä, asioita, ilmiöitä ja välillä itseäänkin mikroskooppisen tarkasti.

Katso kaikki kirjoitukset