Metsäkin kaipaa hoitajaa, instrumentit ovat vain isompia – ”Moottorisaha jännitti aluksi”

Leikkaussalihoitaja Laura Koskimäki hoitaa omaa metsätilaa.

Kuvateksti
Metsässä ja sairaalassa työn jäljen näkee heti, sanoo Laura Koskimäki. Kuva: Mikko Nikkinen

Uusi metsänomistaja ottaa harvoin ensimmäiseksi urakakseen istuttaa puolisonsa kanssa 15 000 puuntainta.

Näin teki leikkaussalihoitaja Laura Koskimäki seitsemän vuotta sitten. Metsänistutuksen välissä hän kävi imettämässä kuopusta. Valmista tuli kuukauden päästä.

Taimikko, lastenkielellä ”vauvapuut”, on varttunut nyt noin metrin korkuiseksi. Laura toivoo, että taimikko kasvaa hänen elinaikanaan kunnon metsäksi. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä esimerkiksi kuusi kasvaa kunnon tukkipuuksi noin seitsemänkymmentä vuotta.

Perheen kaksi lasta seuraa kiinnostuneena puuston kasvua. Lapset ovat myös keränneet äitinsä kanssa metsästä käpyjä. Niiden siemeniä on kylvetty toiselle metsäpalstalle.

Metsä siirtyi Lauran perheelle sukupolvenvaihdoksessa. Tilaan kuuluu kymmenien hehtaarien talousmetsän lisäksi luomutila, jolla viljellään härkäpapua ja ohraa.

Luonnonsuojelusta Laura on ollut kiinnostunut aina, mutta oma metsä sai hänet innostumaan metsänhoidosta niin paljon, että hän opiskeli metsäalan ammatillisen tutkinnon. Hän pystyisi työskentelemään metsurina.

– Moottorisaha jännitti aluksi, sillä olen nähnyt sairaalassa, miten pahaa jälkeä sillä saa aikaiseksi.

Puut lihovat eläkepuiksi itselle ja lapsille.

Hyvä metsänhoito on oikea-aikaista ja ennakoivaa. Metsätilalla noudatetaan metsäsuunnitelmaa, joka tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi.

Laura muistuttaa, että metsät sitovat hiilidioksidia ja ovat arvokkaita myös virkistyskäytön kannalta – taloudellista näkökulmaa unohtamatta.

– Puut lihovat eläkepuiksi itselle ja lapsille.

Metsätyöt käyvät myös liikunnasta. Hiki nousee pintaan, kun metsää harvennetaan raivaussahalla, mutta ei metsän istuttaminenkaan kovin kevyttä puuhaa ole.

– Mätästetyssä kuoppaisessa maassa on raskas liikkua.

Kesällä Laura palaa opintovapaaltaan Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Vapaansa aikana hän on opiskellut hierojaksi.

Lauran motto kuuluu, ettei pidä tylsistyä yhteen asiaan.

Lue myös:

Hassuttelu saa vanhukset puhumaan: ”Matkimme eläimiä ja nauramme itsemme kipeiksi”

Anna pitää ASMR-videoillaan sairaanhoitajan vastaanottoa kuiskaamalla

Teksti Minna Ruotsalainen